Sivu päivitetty 17.4.2014
Tallinnassa tarkkaavaista leiriväkeä

SUMMIT-prosessi 2012 - 2013: hankkeiden tuloksista tuotteistamiseen

Pyrkimys eri raiteilta yhteiselle asemalle

Teksti: Liisa-Maria Lilja-Viherlampi / Turun ammattikorkeakoulu ja Anna-Maria Vilkuna / Metropolia ammattikorkeakoulu
Kuvat: Liisa-Maria Lilja-Viherlampi / Anna-Maria Vilkuna / Kaisa Adair

Metropolia ammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun kulttuurialojen hanketoiminta on viime vuosina lisääntynyt ja vahvistunut. Molemmilla tahoilla oli myös havahduttu pohtimaan, pystytäänkö hankkeissa syntyviä hienoja tuloksia ja osaamista hyödyntämään tehokkaasti. Odotukset ammattikorkeakoulujen palvelutoiminnalle ovat kasvaneet, jopa koulutusvientiin asti. Oli aika pohtia, miten näihin odotuksiin voisi vastata tutkimus- ja kehitystoiminnan projekteissa; konkreettisesti, käytännöllisesti ja systemaattisesti.

Summit-idea rakentui ajatukselle intensiivisestä ja törmäyttävästä työskentelytavasta. Haluttiin yhdistää hankkeiden hedelmät ja verkostot, Turun AMK:n ja Metropolian erilaiset kulttuurialat sekä ajankohtaiset työelämän odotukset ja tarpeet toimintamallille, joka tehostaisi tutkimus- ja kehitystoimintaan satsattujen resurssien hyödyntämistä. Rohkea ja innovatiivinen uudenlaisten tuotteiden ja palvelujen rakentaminen on innostava ajatus, mutta pelkästä ajatuksesta on vielä matkaa tuloksekkaaseen toimintatapaan ja itse tuloksiin.

Toimintatavan kehittämistä sekä hanketulosten konkretisoimista ja jakamista varten saatiin rahoitus Hämeen ELY-keskukselta, jäsenvaltioiden ja alueiden välistä yhteistyötä edistävästä ESR-toimintalinjasta. Turun AMK ja Metropolia lähtivät siis yhdessä kehittämään Summitia tuotteistamis- ja koulutusvientiosaamisen lisäämisen tarpeisiin. Tähtäimessä oli väline, jonka avulla hankkeitten osaajat voisivat käydä vuoropuhelua eri hankkeiden tuloksista ja tuottaa prosessin myötä uutta hyötyä kaikille. Poikittaisesta yhteistyöstä kulttuurialojen kesken sekä hankkeitten tulosten ääreen pysähtymisestä haluttiin päästä konkreettisin askelin eteenpäin hanketoiminnassa syntyneiden tulosten jatkojalostamiseen.

Sisältö Summit-prosessiin tuli Metropoliassa ja Turun AMK:ssa toteutetuista hankkeista. Molempien ammattikorkeakoulujen kulttuurialojen hanketoiminnassa on syntymässä kulttuuri- ja taideosaamiseen perustuvia palveluja ja tuotteita, jotka vaativat vielä jatkojalostamista ja osaamista tuotteistamiseen ja kansainvälisissä verkostoissa toimimiseen.  

Mitä tapahtui ja miten: Summitin prosessi

Näytä lisää

Summit-prosessi huipentui keväällä ja kesällä 2013 Turussa, Helsingissä ja Tallinnassa järjestettyihin tapaamisiin. Syksyllä 2013 työryhmä analysoi tulokset ja hankkeen loppuraportti jätettiin keväällä 2014. Prosessi koostui kahdesta osallistujaryhmän leiristä, niiden rakentamisesta, analysoinnista ja arvioinnista. Tuloksena oli yksitoista myytäväksi tai eteenpäin sovellettavaksi sopivaa tuotetta, tuotteistamisosaamisen merkittävä lisääntyminen, verkostoitumisen hyödyt ja Summit-työtavan malli eteenpäin käytettäväksi.

Työtavaksi valikoitui verkostomainen yhteistyö, joka perustuu yhteiskehittelyyn, luottamukselliseen ajatusten vaihtoon ja yhdessä oppimiseen.  Summitin prosessi koostui tuotteiden rakentumisen prosessista, osallistujien prosessista, ryhmäprosessista sekä hanketyöryhmän prosessista konseptin äärellä. Summitin intensiivityöskentelyssä annettiin kullekin päivälle otsikko, joka kuvasi päivän teemaa. Otsikot olivat järjestyksessä Ryhmäyttäminen, Törmäyttäminen, Lataaminen, Jalostaminen ja Tulostaminen.

Ryhmäyttämisessä käynnistettiin yhteisöllinen oppimisprosessi, jossa tavoiteltiin uusia kombinaatioita ja yhteisten nimittäjien löytämistä. Tarkoituksena oli luoda ja vahvistaa sekä koko osallistujakaartia että tuotteistamisen kannalta tarkoituksenmukaisimpia pienryhmiä. Ryhmäyttämistä toteutettiin esimerkiksi erilaisin toiminnallisin työskentelymenetelmin, kuten Vyyhti-pelissä (ks. http://vyyhti.metropolia.fi/vyyhti-peli/).

Törmäyttämisen ideana oli jatkaa ryhmän yhteistä prosessia ja lähteä hitsautumaan tuoteideoiden ympärille. Pienissä ryhmissä työskenneltiin intensiivisesti tuoteideoiden ympärillä. Tavoitteena oli tuoda ryhmän yhteiseen pöytään kaikkien eväät. Löytyisikö yhteisiä rajapintoja? Syntyisikö uusia ideoita? Yhtenä tehtävänä oli esimerkiksi kuvata kaikki hankkeessa syntyvät mahdolliset palvelut sekä palvelun tärkeimmät asiakkaat ja ongelmat, jotka palvelu voisi ratkaista.

Lataaminen tarjosi aikaa ja virikkeitä ajattelulle sekä tietoista mahdollisuutta irrottautua arkityöstä. Tavoiteltiin uutta energiaa kehittämistyöhön ja tuotteistamisen lampun syttymistä jokaiselle. Ohjelmaan kuului välitehtävien esittely, palvelun jatkojalostaminen ja paneelikeskustelu. Työskentely rytmittyi jaksoihin, joissa vuorottelivat työskentely itsenäisesti, parin kanssa tai pienessä ryhmässä sekä työskentely koko ”leiriryhmän” kanssa. Teemaan sisältyi myös kaikkien tuotteiden siihenastisen vaiheen arviointi: mikä oli paras tuote, mikä valmis myytäväksi, mikä ainutlaatuisin, missä kansainvälistä potentiaalia ja mitä palautteen antaja haluaisi olla kehittämässä lisää.

Pioneerityötä uuden tapahtumaympäristö Kultuurkatlan kehittelyssä

Näytä lisää

Summitin ideana oli myös kokeilla ja yhdistää erilaisia työpajamenetelmiä. Menetelminä käytettiin sekä toiminnallisia ja luovia työskentelyn tapoja että perinteisiä ryhmätyömenetelmiä. Välillä pysähdyttiin kokoavien alustusten ääreen, välillä käytettiin sekä asiantuntija- että vertaisohjausta. Ideana oli myös nostaa tarkastelunäkökulma aika ajoin mahdollisimman laajaksi, ja sitten taas palata kunkin konkreettisimpaan tehtävään.

Ensimmäisenä työskentelypäivänä laajempi kehys asetettiin koko ryhmän yhteisölliseen oppimisprosessiin, toisena koulutusviennin ajankohtaisiin haasteisiin ja näkymiin, kolmantena paneelikeskustelun kautta ammattikorkeakouluorganisaation tarpeisiin ja odotuksiin palvelutoiminnan ja koulutusviennin suhteen. Neljäntenä työskentelypäivänä mukaan tuli kansainvälisen kumppanin ulottuvuus.                 

Neljäs päivä valkeni Tallinnassa teemalla Jalostaminen. Kaikille osallistujille oli viimeistään tässä vaiheessa tullut hyvin selväksi tuotteistamiseen tarvittava työ ja ajattelumalli, ja työskentely oli intensiivistä. Tuotteistamisprosessi jatkui yhä syvemmälle tuotteen kiteytymistä kohti, erilaisissa kokoonpanoissa keskustellen ja kysyen. Tuotteistamisajattelun avautuminen oli terveellisen järkyttävää monelle osallistujalle: onnistuneesta hankkeen läpiviennistä on vielä melkoinen matka myytävään tuotteeseen tai palveluun! Tallinnan leiriosuus toteutettiin yhteistyössä Tallinn Creative Hubin Kultuurkatlan kanssa.  

Osallistujat pääsivät mukaan pioneerityöhön uuden tapahtumaympäristön kehittelyssä. Kultuurkatla on yhdistelmä Pohjois-Tallinnan satama-alueella sijaitsevasta vanhasta sähköasemasta ja sen oheen luodusta uudesta tieto-, verkosto-, elämys- ja osallistumisperusteisesta tilasta. Siellä voi järjestää konsertteja, esityksiä, seminaareja, näyttelyjä ja työtupia, kuten Summit.

Tallinn Creative Hubin johtajan Elena Natalen lisäksi iltapäivällä Summitissa vierailivat projektipäällikkö Ene Kerge ja vararehtori Maarja Aeltermann Tarton Kunstikoolista. Tarton taidekoulussa on avattu Tartu Center for Creative Industries, ja sen tehtävänä on ennen kaikkea yhdistää taidetta ja liiketoimintaa: “Art education is the key to society’s creativity”. Virolaiset asiantuntijat osallistuivat päivän päätteeksi raatiin kommentoiden ja arvioiden tuotteista valmistettuja englanninkielisiä kolmen minuutin presentaatioita.

Viimeisen Summit-päivän teema oli Tulostaminen. Tärkeintä oli varmistaa, että kaikki tietävät, mitä tehdä Summitin päätyttyä. Mitkä asiat tuotteistamisessa kaipaavat vielä tarkennusta? Mitkä ovat seuraavat konkreettiset toimenpiteet? Summit-prosessissa monet tunsivat motivaation tuotteistamiseen löytyneen ja uusi osaaminenkin oli vähintään idullaan. Osallistujat kokivat oppineensa tuotteistamisen perussääntöjä, kuten asiakastarpeeseen vastaaminen ja realistinen hinnoittelu. Erityisen myönteisenä koettiin, että oli aikaa olla asian äärellä ja että osallistujien kesken syntyi yhteinen sävel. Prosessin tiukkaa struktuuria välttävä, ilmava ja rauhallinen etenemistapa sai myös kiitosta.

Mitä saavutettiin?

Näytä lisää

Summit-prosessiin osallistuneet hankkeet olivat tuotteistamisessa eri tasoilla, mikä asetti erityisvaatimuksia tuotteistamisen asiantuntijoille. Työn alla oli yhtä aikaa yli kymmenen tuotetta. Summitin fasilitaattori Kari Bäckman kertoikin, että hänelle oli haasteellista tunnistaa eri vaiheissa olevien hankkeiden keskeiset kehittämistarpeet ja pyrkiä tukemaan niitä.

Summit-prosessissa nousi esiin, paitsi monenlaisia myytäväksi ja jatkojalostettavaksi mahdollisia tuotteita, myös keskeisiä kysymyksiä ja mahdollisuuksia palvelutoiminnan kehittämisessä ja palvelutoimintojen myymisessä.  Opettaja saattaa olla varsin huolestunut siitä, miten edellytys olla mukana tekemässä bisnestä vaikuttaa hänen työnkuvaansa. Löytyykö ammattikorkeakoulusta viitoitettu tuotteistamisen polku, jota seuraamalla löytyy tarvittavaa asiantuntemusta?  Miten hankkeet opinnollistetaan niin, että palvelutoiminta integroituu elimelliseksi osaksi TKI-prosessia?

Koulutusosaaminen tunnistettiin ammattikorkeakoulun valtiksi. Summit-hankkeen keskeisenä tavoitteena ”poikkihankkeellinen” vuorovaikutus ja tuotteistamisosaamisen lisääminen, mutta hankkeen aikana syntyi myös yksitoista eri kehitysvaiheessa olevaa tuotetta:

  • Tulevaisuuden Me – Fasilitoitu tulevaisuusprosessi
  • Sähköiset jumppakerhot – sosiaalisen median tehotreeni
  • Thesis Supervising in a Cloud Environment – Working Life Based Final Thesis
  • Yhteisöviestintä – kartoittaen, suunnitellen ja kouluttaen
  •  X & Valokuva
  •  Arviointiapu – Kehittävän itsearvioinnin sparraus hankkeille
  •  Touch – Art-Based Methods in Rehabilitation
  • Hoivaava laulu -koulutus
  • Sairaala- ja hoivamusiikin koulutuspalvelu
  • Signal Me
  •  Lahjoituspalvelu

Mitä kohti seuraavaksi?

Näytä lisää

Summit-osallistujat olivat todella luovia ja idearikkaita kehittäjiä. Heillä ei kuitenkaan välttämättä ole osaamista tai resursseja palvelutoiminnan käytännön organisointiin. Organisaatioiden hektisessä arjessa ei toistaiseksi ole pystytty resursoimaan mahdollisuuksia hanketulosten tuotteistamiselle ja poikkialaiselle työstämiselle, joten tähän tarpeeseen pystyttiin Summitilla vastaamaan erinomaisesti. Ideoiden törmäyttäminen ja yhteistyön tiivistäminen jäi kuitenkin vielä kesken, joten syntyi toive järjestää Summit2.

Hankkeessa tapahtuneen kehittämistyön jälkeen tehtävä työ kohtaa haasteen ainakin kahdella tasolla. Toisaalta hankkeen päättyessä resurssit ovat lopussa sekä aineellisesti että henkisesti. Miten varaudutaan ”hankkeen jälkeiseen elämään”? Toisen tason haaste on palvelujen myynti kehittämistyön jälkeen. Organisaatiossa pitää olla vastuutaho, jolle palvelun kehittämisen voi siirtää. Tämä on organisaation kriittinen haaste, jos se haluaa tuotteiden synnyttävän uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja. Millainen olisi Summit2, joka sitouttaa ennen kaikkea johdon tuotteistamisprosessiin?

Millainen siis on palvelutoimintaansa kehittävä ammattikorkeakoulu, joka tosissaan mutta realistisesti rakentaa toimivan tuotteistamisosaamisen ketjun hankeideasta asiakkaalle myytävään tuotteeseen? Miten henkilöstö valmennetaan ja tehtävät jaetaan uudistuvassa organisaatiossa?

Summit-hanke nosti esiin tärkeitä kysymyksiä, joihin seuraavissa kehittämistoimenpiteissä voidaan pureutua. Työryhmän vetäjät, Metropolia ammattikorkeakoulun kehityspäällikkö Anna-Maria Vilkuna ja Turun AMK:n Taideakatemian TKI-päällikkö Liisa-Maria Lilja-Viherlampi ovat varsin tyytyväisiä hankkeen antiin, ja valmiit viemään sitä sovelluksena eteenpäin.

Summit työryhmän kokoonpano

Näytä lisää

Työryhmään kuuluivat kehityspäällikkö Anna-Maria Vilkuna ja projektikoordinaattori Suvi Aho Metropoliasta sekä TKI-päällikkö Liisa-Maria Lilja-Viherlampi ja -koordinaattori Kaisa Adair Turun AMK:n Taideakatemiasta. Tuotteistamisen fasilitoijana oli Kari Bäckman Benete oy:stä työparinaan teatteri-ilmaisun ohjaaja Sanna Ristaniemi. Tärkeitä henkilöitä Summitille olivat myös yrityskoulutusvastaava Marianne Renvall sekä koulutusvientihankkeen projektipäällikkö Kirsti Virtanen Turun ammattikorkeakoulusta. 

Marianne Renvall osallistui hankkeeseen kommentaattorina sekä Turussa että Tallinnassa. Metropolian kautta mukana olivat Helsingin-kokoontumisessa myös innovaatioasiantuntija Juha Järvinen, koulutusviennistä vastaava kehityspäällikkö Tomi Ropanen ja täydennyskoulutusvastaava Jori Pitkänen sekä  Kati Uusi-Rauva FinProsta. Tärkeimpinä Summitissa olivat tietenkin osallistujat, hankkeiden edustajat, joita oli kaikkiaan 18 (Turusta 8 ja Helsingistä 10). Edustettuina olivat koulutusaloista muotoilu, kulttuurituotanto, digitaalinen viestintä, journalismi, musiikki, musiikkikasvatus, kuvataide, hyvinvointipalvelut ja esittävä taide.