Alumni: Jaakko Hyvönen uskoo korkeakouluilla olevan edellytykset työelämän murroksen ratkaisemiseksi

Teksti ja kuvat: Milla Granlund

Menekkisuunnittelijana Musti ja Mirri -myymälöistään tunnetulla Musti Groupilla työskentelevän Hyvösen muistot opiskeluajalta ovat positiiviset. Ennen opintojaan Hyvönen ehti työskennellä logistiikka-alan tehtävissä useamman vuoden. Opinnot tukivat Hyvösen aiempaa osaamista ja veivät sitä pidemmälle.

– Tiesin perustoiminnot siitä, miten varastossa keräillään ja mitä siellä tapahtuu. Opintojen myötä ymmärsin, miksi tiettyjä asioita tehdään ja miten niitä pystyy tehostamaan ja tekemään paremmin, Hyvönen summaa.

Opiskelemaan hän lähti huomattuaan, että uralla eteneminen vaatii työkokemuksen lisäksi tutkinnon.

– Vaikka oli kokemusta monipuolisesti logistiikan ja kaupan alan tehtävistä, ei sitä työtä vain löytynyt. Se oli se motivaattori, Hyvönen muistelee.

Vaihtoehtoja kartoitettuaan Hyvönen totesi, että liiketoiminnan logistiikan koulutusohjelma vastaa juuri sitä, millaista työkokemusta hänellä jo oli.

– Suuntautuminen oli helppo valinta, sillä olen viettänyt varastoissa puolet työurastani.

Hyvösen arvostus Turun ammattikorkeakoulua kohtaan on korkealla. Päätös lähteä opiskelemaan on ollut yksi Hyvösen elämän parhaita.

– Turun AMK:lla on kovia tekijöitä ja hyvä yhteisö. Päivääkään en ole katunut, Hyvönen toteaa.

Elokuussa Tradenomien puheenjohtajaksi valittu Hyvönen toteaa, että vaikka Suomessa otettiin koronan myötä iso digiloikka, on monella työpaikalla myös palattu takaisin vanhaan. Duunarityöt tulevat kuitenkin vähenemään tulevaisuudessa, kun robotiikan ja digitalisaation myötä aivotyön määrä taas lisääntyy.

– Se tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa työntekijöiden hyvinvointiin tulee panostaa aiempaa enemmän, koska aivotyö rasittaa pääkoppaa. Mielenterveysongelmat ovat yksi suurimmista sairauspoissaolojen syistä. Kun tiedämme, että tietotyö lisääntyy, pitää työnantajien, työntekijöiden ja työelämän muuttua sen mukana.

Työelämän muuttumisessa Hyvönen näkee mahdollisuuden korkeakouluille, vaikka se samalla luokin haasteita tutkintoon johtavan koulutuksen toteuttamiselle.

– Olen itse huomannut ihan tässä viidessäkin vuodessa, että oma rooli muuttuu koko ajan, kun teknologiaa tulee lisää. Jutut, joita ensimmäisenä opiskeluvuotena opiskeli, eivät välttämättä olleet enää relevantteja, kun valmistui. Se on valtava haaste, mutta kertoo vain siitä, että se vaatii entistä tiiviimpää yhteistyötä ja kommunikaatiota ammattikorkeakoulujen, työnantajien, ammattiliittojen ynnä muiden järjestöjen kanssa, Hyvönen summaa.

Koko työuraa ei tehdä enää samassa positiossa, vaan omaa osaamistaan tulee kehittää jopa 2–5 vuoden välein pysyäkseen mukana muutoksessa.

– Siinä AMK:lla tulee olemaan vahva asema. Toivoisin, että yritykset lähtisivät rohkeammin yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa, jotta nykyinen työvoima voidaan päivittää sille tasolle mitä vaaditaan.

Hyvönen aloitti ylemmän AMK-tutkinnon heti, kun vaatimus kolmen vuoden työkokemuksesta tuli täyteen. Viime vuonna vaatimus laski kahteen vuoteen. Yliopistossa vastaavaa ei ole. Mikäli hakukelpoisuuden vaatimukset muuten täyttyvät, voi maisteriopintoihin hakea suoraan alemman tutkinnon jälkeen. Yliopistojen hakukohteissa haetaankin yleensä kerralla suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa.

Hyvönen näkee työelämävaatimuksen hyvänä asiana, vaikka muuten puhuukin yliopisto- ja AMK-tutkintojen tasapäistämisestä.

– Itseäni ei tuo kolmekaan vuotta haitannut, koska silloin ehtii saamaan kontrastia elämään ja ymmärtää, mitä  AMK-tutkinto on antanut. YAMK-tutkinnon rooli on mielestäni enemmänkin validoida työelämässä saatu osaaminen sen sijaan, että opitaan täysin uutta asiaa, Hyvönen kertoo.

YAMK-tutkinnon vahvuuden Hyvönen näkee opiskelijajoukon motivaatiossa valmistua sekä joukon heterogeenisyydessä.

– Kaikki haluavat opiskella ja valmistua. Kun jengiä on monialaisesti ympäri työkentän, tradenomeja, insinöörejä ja yliopiston tohtoria, on ajatusten vaihto arvokasta, Hyvönen kuvailee.

Hyvösen mukaan YAMK-tutkintojen arvostus ei kuitenkaan ole yliopistojen maisteritutkintojen kanssa samalla tasolla etenkään kunnissa.

– Kunnallisella puolella vaatimus ylemmästä korkeakoulututkinnosta on tiukka. Turussa YAMK-tutkinto riittää kaupungin hommiin, mutta kaikki kunnat eivät sitä tunnista vaan vaaditaan maisteri.

Hyvösellä on kaksi ratkaisua YAMK-tutkinnon arvostuksen parantamiseksi. Yksi Tradenomiliiton kärjistä on muuttaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon nimeksi Maisteri (AMK).

– Otettaisiin se maisteri mukaan siihen nimeen. Se on pikkujuttu, mutta sillä on mielikuvallisesti iso vaikutus. Se on kuitenkin täysin samanarvoinen tutkinto maailmanlaajuisesti kuin maisteri yliopistossa.

Toinen ratkaisu on saada lisää AMK-taustaisia kuntapäättäjiä. Hyvönen kannustaakin asettumaan ehdolle vaaleihin, jotta kunnissa virkojen kelpoisuusvaatimuksista olisi päättämässä aiempaa enemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita.

Hyvönen kannustaa osallistumaan aktiivisesti opiskelijajärjestöjen toimintaan tai erilaisiin projekteihin sen sijaan,
että jää suorittamaan etäkursseja neljän seinän sisään.

Hyvönen oli läpi opintojensa mukana tradenomien koulutusalayhdistys Traden sekä Opiskelijakunta TUOn toiminnassa. Järjestötoiminta toi opintoihin mukaan sosiaalisia kontakteja ja verkostoja, joista on ollut hyötyä myös työelämässä. Nyt Liiketoiminnan kehittämisen koulutusohjelmassa ylempää AMK-tutkintoa suorittava Hyvönen on huomannut opintojen myötä, millaista pääomaa järjestötoiminnassa on kertynyt.

– Varsinkin johtamisen kursseilla on huomannut, että olenkin järjestötoiminnassa oppinut jo nämä hommat. Nyt vain validoin saamani osaamisen.

Hyvösen opiskelijakuntavuosien aikana kantaa otettiin erityisesti opetuksen laatuun. Myös uuden kampuksen lobbaaminen oli agendalla.

Traden ja insinöörien koulutusalayhdistys TIOn yhteisessä edustajistovaalistartissa puhumassa ollut Hyvönen kertoo, että tilaisuudessa nousi esille pitkälti samoja asioita, joista puhuttiin myös hänen aikanaan.

Opetuksen laadun Hyvönen näkee vuosia valmistumisen jälkeen hieman toisin kuin opiskeluaikana.

– Kurssit on nähnyt eri näkökantilta valmistuttuaan. Jopa niistä kursseista, joita silloin piti täysin turhana, on jälkeenpäin hiffannut, että tässä hommassa olikin pointtia, Hyvönen pohtii.

– Kun koulutusta katsoo hieman eri näkökulmalla, sitä osaa arvostaa enemmän. En ole koskaan ollut kovin luentopohjainen opiskelija vaan tykkään siitä, että on monimuotoista koulutusta. Ymmärrän myös niitä, jotka toivovat teoriaopetusta lisää, mutta mielestäni se suunta mihin koulutus on mennyt, on parempi.

Opintonsa vasta aloittaneita Hyvönen tsemppaa lähtemään mukaan kaikkeen mahdolliseen.

– Opiskeluaika on lyhyt. Oli kyse sitten opiskelijajärjestöstä, TUOn toiminnasta tai projekteista, saa paljon enemmän irti, kun tekee jotain peruskurssien ohella. Jos pyörii vain luennot läpi, on luultavasti mahdollisuudet tulevaisuudessa myös paljon suppeammat. Verkostot ovat se, mikä pyörittää myös työelämää, Hyvönen muistuttaa.

Lue lisää Turun AMK:n Master Schoolista:
Master School luo tulevaisuutta