Räikkä käteen ja hommiin – autolaboratoriossa päästään tekemisen vauhtiin

Teksti ja kuvat: Mari Loikkanen

Turun AMK:n EduCity-rakennuksen pohjakerroksessa käy trafiikki. Autolaboratorion isot ovet aukeilevat edestakaisin, kun autoja tulee ja lähtee. 

Meneillään on ajoneuvo- ja kuljetustekniikan opiskelijoille tarkoitettu autolaboratoriokurssi, tuttavallisemmin ”peruslabra”, joka on opiskelijoille ensimmäinen konkreettinen tutustuminen autolaboratorion toimintaan.

Kurssille osallistuvat 2. vuoden opiskelijat. Tunnilla otetaan tuntumaa oikeisiin laitteisiin ja suoritetaan perustasoisia tehtäviä sekä mittauksia. Samalla opitaan toimimaan laboratorioympäristössä turvallisesti ja järjestelmällisesti.

– Opiskelijoiden taustat voivat olla hyvin erilaiset. Joku voi olla tullut AMK:hon ammattikoulusta, toinen lukiosta, joku voi olla aktiivinen autoharrastaja ja toiselle tämä kaikki voi olla hyvin uutta, kertoo ajoneuvo- ja kuljetustekniikan lehtori Timo Turtiainen.

Joukko onkin hajanainen ja siksi opiskelijat saavat kurssilta hyvin eri asioita. Turtiainen pyrkii huomioimaan jokaisen lähtötason. Jos yhdellä on takanaan jo rutkasti kokemusta autoalalta, hänellä on luonnollisesti erilaiset intressit kurssilla kuin vasta-alkajalla.

Timo Turtiainen opettaa ajoneuvo- ja kuljetustekniikan opiskelijoita autolaboratoriossa.

Käytännön lisäksi autolaboratoriotyöskentelyssä pyritään kehittämään opiskelijoiden insinöörimäistä ajattelua.

– Aina, kun kurssilla tehdään jokin työ, siihen liittyy työselostuksen tekeminen ja usein myös laskentaa, jotta mukaan tulee syvällisempää pohdintaa, Turtiainen sanoo.

Yhteistyötä eri laboratorioiden välillä

Elokuussa avatun uuden EduCityn tilat mahdollistavat sujuvan työskentelyn. Turtiainen on tyytyväinen, että kaikki talon laboratoriotilat sijaitsevat yhdessä kerroksessa, jolloin voidaan helpommin tehdä myös yhteistyötä eri laboratorioiden välillä. 

– Voimme viedä vaikka koko auton kätevästi suoraan seinänaapurissa olevaan hitsaustekniikan laboratorioon. Erityisesti kone- ja autotekniikan aloilla me tarvitsemme toinen toisiamme, Turtiainen tuumaa.

Autolaboratorioon on juuri saatu uudet kamerasuuntaus- ja tutkakalibrointitaulut. Vaikka toiminta pyörii jo täyttä häkää, lisää laitteita on vielä tulossa. Vuodenvaihteessa laboratorioon saadaan nelivetotehodynamometri, jolla voidaan ajaa suorituskykymittauksia.

Tulevaisuudessa Turtiainen aikoo kehittää laboratoriotöitä siten, että mukaan saadaan entistä enemmän valinnaisuutta. Näin jokainen voi valita paremmin itselleen sopivaa sisältöä. Lisäksi Turtiainen suunnittelee lisäävänsä opetukseen entistä enemmän sähkö- ja hybriditekniikkaa.

Tässä testataan jarruja ja iskunvaimentimia samoin kuin katsastuksessa. Ratissa Jan Strömberg.

Ajoneuvo- ja kuljetustekniikan opiskelijat Ville Heikkilä ja Jan Strömberg kävivät tunnilla läpi, kuinka jarrujen toiminta ja iskunvaimennustehot tarkastetaan. Kyseessä ovat samat mittaukset kuin auton katsastuksessa.

– Olen ollut jo pikkupojasta asti mukana puuhaamassa autojen parissa. Isäni on autoasentaja ja minuakin ovat autot aina kiinnostaneet, kertoo lukiotaustainen Ville Heikkilä.

Silti esimerkiksi iskunvaimennustestistä Heikkilällä ei ollut aiempaa kokemusta. 

– Jarrudynamometriä olen kyllä käyttänyt ennenkin, hän lisää.

Jan Strömbergille työskentely autolaboratoriossa on ollut ihan uutta. Hän on koulutustaustaltaan putkimies ja ylioppilas. Hän innostui autoista vasta armeijassa päätyessään kuljetusaliupseeriksi ja asentajaryhmän johtajaksi. 

Kun Strömberg valmistuu AMK-opintojensa päätteeksi ajoneuvo- ja kuljetustekniikan insinööriksi, hän toivoo pääsevänsä tekemään autosähköjä insinööritasolla. Myös Heikkilä näkee itsensä tulevaisuuden työelämässä tutkimassa juuri autosähköasioita.

Silja Mattila ja Viljami Valli ahersivat vanhan moottorin parissa.

"Turun AMK kiinnostavin vaihtoehto"

Viljami Valli ja Silja Mattila puursivat tunnilla vanhan Opelin moottorin kimpussa. He mittasivat ohivuodot ja puristuspaineet. 

Valli päätyi Turun AMK:hon opiskeltuaan ensin logistiikkaa ammattikoulussa.

– Halusin opiskella lisää ja juuri autoalaa. Turun AMK:n ajoneuvo- ja kuljetustekniikka oli kiinnostavin vaihtoehto, mitä Turusta löytyi, hän kertoo.

Vallin mukaan autolaboratoriokurssilla on päässyt sisäistämään asioita ihan eri tavalla, kun ollaan käytännön äärellä. Tulevaisuudessa hän työskentelisi mielellään esimerkiksi Liikennevirastossa liikenteeseen ja ajoneuvoihin liittyvissä tehtävissä.

EduCityn tilat ovat tehneet vaikutuksen myös opiskelijoihin.

– Tilat ovat tosi hienot ja toimivat. Täältä löytyy kaikki tarvittava, Valli toteaa.

Samaa mieltä ovat opiskelijat Sanni Junninen ja Tiamaria Lamponen. He pitävät EduCityssä erityisen paljon pienistä opiskelutiloista, joita riittää joka lähtöön.

Autolaboratorioon on saatu uudet kamerasuuntaus- ja tutkakalibrointitaulut. Kuvassa Sanni Junninen ja Tiamaria Lamponen.

Autoalan perustutkinnon suorittanut Junninen on aina tiennyt haluavansa olla insinööri. Kodin peruja ovat autonhuoltoon ja -korjaamiseen liittyvä kokemus erilaisista raskasajoneuvoista aina traktoriin asti.

– Tiedonjano on siinä ohessa vain kasvanut, hän kertoo.

Lukiotaustaiselle Lamposelle laboratoriotyöskentely oli vielä vierasta ennen kurssin alkua. Syksyn mittaan hän on oppinut uutta aina renkaanvaihdosta ajovastus- ja moottorimittauksiin. 

– Meillä on suvussa paljon insinöörejä, jotka ovat kannustaneet alalle. Ylipäätään olen kiinnostunut teknisistä aloista ja pärjään erityisesti fysiikassa ja matematiikassa, hän kertoo.

Sanni Junninen tähtää opinnoillaan mekaniikkasuunnittelijaksi. Myös Lamposta kiinnostaa suunnittelupuoli, erityisesti sähköautot, niiden toiminta ja tulevaisuus.

Lue myös:

Turun AMK:n Miska Teponojalle voitto autoalan insinöörityökisassa

Aurinkoa ja tuulta. EduCityn laboratoriossa opiskellaan uusiutuvan energiatuotannon perusteita