Uutta teknologiaa hyödyntävillä elämyslääkkeillä saatiin lupaavia tuloksia

Teksti: Titta Meskanen

Kuva: Jussi Arvio

Turun ammattikorkeakoulu oli osallisena Virtuaalinen elämyslääke -hankkeessa, jonka tarkoituksena oli ennen kaikkea lisätä luovan alan sekä sosiaali- ja terveysalan toimialojen ja toimintatapojen välistä yhteistyötä sekä edistää virtuaaliteknologian hyödyntämistä muun muassa miellyttävien asiakaskokemusten ja elämysten kehittämiseksi sote-alalla.

Virtuaalisiksi elämyslääkkeiksi kutsutaan luovia, virtuaalista teknologiaa erilaisissa olemassa olevissa sairaalaprosesseissa hyödyntäviä ratkaisuja. Näitä ovat esimerkiksi kohdennetut pelisovellukset ja 360-asteen videoheijastukset, joilla voidaan vähentää pelkotiloja tai parantaa ikäihmisten ja muiden erityisryhmien, kuten kehitysvammaisten lasten, elämänlaatua.

Turun AMK yhteistyössä CTRL Reality -nimisen IT-palveluyrityksen kanssa suunnitteli ja toteutti virtuaalisten elämyslääkkeiden teknisen toteutuksen paikallisille yhteistyökumppaneilleen, jotka olivat Turun yliopistollisen sairaalan lastenröntgenosasto sekä palvelutalo Kotikunnas. Tampereen ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa osatoteuttajina olivat Turun AMK:n lisäksi myös Metropolian ja Oulun ammattikorkeakoulut. Hanketta rahoitti Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Kolmivuotinen hanke päättyi vuoden 2020 lopussa.

Turun AMK:n mediasuunnittelija ja projektipäällikkö Jussi Arvio kertoo, että Tyksin lastenröntgenosastolle suunniteltiin kuvantamislaitteen ympärille pelillistetty sovellus, joka hyödyntää AR-teknologiaa eli lisättyä todellisuutta. Tavoite oli, että sovelluksen avulla lapsipotilaat kokisivat pelottavan koneympäristön miellyttävämmäksi, ja joka veisi lapsen keskittyneisyyden kuvantamislaitteen sijasta sovellukseen.

Tuloksia mitattiin muun muassa pulssimittauksilla ennen ja jälkeen kuvantamisen sekä kyselyillä, palautteilla ja kuva-analyyseillä lasten piirustuksista. Kokemuksia myös vertailtiin sovellusta käyttäneiden ja käyttämättömien lasten välillä.

– Lasten tunteet kuvantamisprosessin eri vaiheissa olivat sovellusta käytettäessä pääosin positiivisia tai neutraaleja, Arvio toteaa.

Tyksin lastenradiologian osastonylilääkäri Erkki Svedström kertoo, että hankkeessa haettiin uudenlaisia ratkaisuja lasten kuvantamistutkimuksen haasteisiin; esimerkiksi miten motivoida lasta röntgenkuvaukseen ja yhteistyöhön, ja miten helpottaa lapsen jännitystä.

– Lasten kuvantamistutkimuksissa potilaan yhteistyö on välttämätöntä, että tutkimuksesta voidaan tehdä nopeampi ja turvallisempi, Svedström sanoo.

Svedströmin mukaan sairaalatyöstä saatujen ajatusten toteuttaminen ja vaikutusten mittaaminen yhdessä opiskelijoiden ja opettajien kanssa oli virkistävää ja inspiroivaa, ja se mahdollisti uusien asioiden kokeilemisen ja oppimisen. Svedström toivoo, että kehittämistyö jatkuu, mutta näkee tulevaisuudessa myös haasteita:

– Suurin haaste uusien asioiden kehittämisessä on rahoituksen hankkiminen. Toivottavasti projektin tieteellisten ja käytännöllisten tulosten julkaiseminen mahdollistaa jatkossa välttämättömän rahoituksen saamisen uusiin kehitysprojekteihin.

Palvelutalo Kotikunnaksen asukkaille suunniteltiin VR-teknologiaa eli virtuaalista todellisuutta hyödyntävä moniaistillinen virtuaalielämys. Elämystä testattiin palvelutalon ikäihmisillä ja hoitajilla VR-lasien avulla ja ohjatuissa pienryhmissä. Jussi Arvio kuvailee, että ryhmässä elämys toteutettiin heijastamalla huoneen seinille, lattiaan ja kattoon 360-asteen videokuvaa, jolla tuoleilla istuvat palvelutalon asukkaat kokivat olevansa kuumailmapallolennolla. Lennon elämyksellisyyttä tehostettiin muun muassa hajuilla ja tuulta muistuttavalla ilmavirralla. Lennolla oli mukana myös kapteeni, joka ohjasi kuumailmapalloa ja toimintaa. Tällä elämyksellä tarjottiin ikäihmisille kokemus, jollaista he eivät mahdollisesti enää pääsisi kokemaan todellisessa muodossaan. Kotikunnaksessa tulokset olivat lupaavia; useimmat pitivät ryhmässä järjestetystä elämyksestä ja virtuaaliseinistä sekä aktivoituivat keskustelemaan kokemuksesta. Sen sijaan VR-laseja vierastettiin.

Hankkeen yhteydessä luotiin myös uusi koulutusmalli, joka pyrkii yhdistämään monialaisesti sosiaali-, terveys-, hyvinvointi- sekä luovien alojen osaamista kokonaisvaltaisesti. Mallin tavoitteena on vastata tulevaisuuden koulutustarpeisiin, kun perinteisiä hoitomenetelmiä tuetaan ja jopa haastetaan virtuaalitodellisuuden avulla luoduin menetelmin. Turun AMK:n terveyden ja hyvinvoinnin yliopettaja Sini Eloranta kertoo, että hanke mahdollisti sote-alan ja luovien alojen opettajien ja opiskelijoiden uudenlaisen yhteistyön työelämälähtöisten kehittämishaasteiden ratkaisemiseksi.

– Tulevaisuuden koulutuksessa tämän kaltaiseen koulutusalojen yhteistyöhön tulee panostaa, koska kokemukset olivat hyvin rohkaisevia opiskelijoiden, opettajien ja työelämän näkökulmasta, Eloranta toteaa.

Elorannan mukaan tehtävää on vielä paljon, mutta hanke osoitti, että tämänkaltaiselle yhteistyölle on tarvetta, niin koulutusaloilla valtakunnallisesti kuin työelämässäkin.