InTO-opiskelumalli valmistaa opiskelijan ammattiin työelämä ja kokemus edellä

Teksti: Veera Laaksonen
Kuva: Simo Siltanen

Vuonna 2019 opintonsa aloittanut insinööriopiskelija Jyri Ahonen ehti suorittaa reilun puoli vuotta opinnoistaan normaalilla toteutuksella ennen InTO-malliin siirtymistä. 

– Vuosi sitten syksyllä saimme kuulla tästä toteutustavasta. Paikalliset yritykset, jotka pystyivät tarjoamaan tämän tyyppistä työssäoppimismallia, hakivat mukaan ja opiskelijat saivat laittaa CV:n ja vapaamuotoisen hakemuksen yrityksiin. Minä pääsin haastattelun kautta töihin Bayer Oy:lle vuosi sitten maaliskuussa, kertoo Ahonen.

Ahonen viettää viikostaan kaksi päivää töissä ja loppuviikon hän pyhittää koulutöille. Ne käytäntöön valmentavat kurssit, jotka kurssitoverit oppivat koulussa, oppii Ahonen työelämässä. 
Työtehtäviä pyritään sovittamaan mahdollisimman paljon yksiin koulun kurssien kanssa. Näin mahdollisimman paljon kursseja saadaan hyväksiluettua ja opetussuunnitelman mukaiset tietotaidot saavutettua. Suuri osa Ahosen työstä on projektien parissa työskentelyä.

– Lukukauden alussa keskustelen työnantajan ja koulun kanssa siitä, mistä meneillään olevista kursseista löytyisi parhaiten vastaavia työtehtäviä. Työtehtävät riippuvat myös siitä, millä aihealueilla koulussa liikutaan, Ahonen selventää. 

Lasirakennusalalla toimivalla Lumonilla InTO-mallia suorittava Simo Siltanen työskenteli yrityksessä jo ennen opintojen aloittamista. Tuotepäällikkönä toimivalle Siltaselle tuntui luonnolliselta yhdistää työelämä opiskeluun, ja sopiva muoto löytyi InTO-mallista.

Siltanen tasapainottelee koulun ja työelämän välillä hieman Ahosesta poiketen. Siltanen kokoaa itse työkalenterinsa, ja monet asiakastapaamiset sijoittuvat ilta-aikoihin. 

– Päivisin teen yleensä opiskeluun liittyviä asioita ja muun ajan töitä. Tiettyä jakoa koulu- ja työpäiville ei siis ole. Kaksi päivää viikosta on tällä hetkellä koulusta vapaata, jotka pyhitän kokonaan töille, kertoo Siltanen.

Oppimista projektien kautta

Viime syksyn Ahonen työskenteli koneturvallisuushankkeessa, jossa tuotantokoneiden turvallisuutta arvioidaan ja kehitetään yhdessä konsulttiyrityksen kanssa. Projektiin liittyi datan keräämistä yrityksen sisältä, konsulttiyrityksen toiveiden ja tarpeiden määrittelyä sekä koulutusten ja muiden järjestelyjen aikataulutusta. Kouluun hän sai projektin kautta suoritettua Johtaminen ja johtamisjärjestelmät -kurssin. 

Siltasen työpäivät taas koostuvat pitkälti asiakastapaamisista. Hän suunnittelee asiakkailleen lasiterasseja, minkä lisäksi hän hoitaa tuotteiden tilaukset ja luo asentajille ohjeita. 

Siltanen myöntää, että aina työtehtävien hyväksilukeminen koulua varten ei ole onnistunut. Tähän mennessä hän on saanut hyväksytettyä työn kautta kaksi kurssia. Työharjoittelut puolestaan Siltanen on saanut hyväksiluettua suoraan. Hän kuitenkin ymmärtää, ettei verrattain uudessa oppimismallissa kaikki voi toimia sujuvasti alusta alkaen. 

– En ole ehkä toivomallani tavalla saanut hyväksiluettua kaikkia kursseja. Ymmärrän kuitenkin, että tämä oppimismalli on vielä kehitysvaiheessa, ja olen muutamalla kurssilla päässyt työssäoloani hyödyntämään tehokkaasti, Siltanen toteaa. 

Työnantajan tuki tärkeässä roolissa

Molemmat opiskelijat voivat ilolla todeta työnantajan tukeneen omaa opintopolkua. Ahonen on kokenut työelämälähtöisen opiskelutavan todella hyödylliseksi sekä itselleen että työnantajalle.

– Tavoitteena siinä lienee molemmilla osapuolilla, että opiskelujen jälkeen yritykseen saisi jäädä töihin. Töistä maksetaan myös palkkaa, mikä on hienoa, Ahonen kertoo.

Myös Siltanen on tyytyväinen valitsemaansa menettelyyn, vaikka työmäärä on välillä suuri.

– Kalenteri toki on täydempi kuin se olisi normaalisti koulua käyden, mutta työelämässä täysillä oleminen on iso plussa. 

Lumon työnantajana on Siltasen mukaan ollut ymmärtäväinen ja kannustava. Töissä tuetaan oppivaa ilmapiiriä, ja työnantaja on kielteisyyden sijaan ollut päinvastoin kannustava. 
Ahonen on suunnitellut tekevänsä myös opinnäytetyönsä Bayerille, mutta tarkemmasta ajankohdasta tai aiheesta ei ole vielä keskusteltu. Siltanen niin ikään uskoo tekevänsä opinnäytetyönsä Lumonille, muttei ole vielä ajatellut aihetta sen pidemmälle. 

Molemmat opiskelijat uskovat tekevänsä opinnäytetyönsä työnantajalleen. Tarkemmista yksityiskohdista, kuten aiheesta tai toteutusajankohdasta ei ole vielä keskusteltu.

– Se olisi luonnollinen jatkumo tälle mallille. InTO-malli helpottaa sitä prosessia, kun on saanut olla yhdessä paikassa töissä. Opinnäytetyön teko tuntuu helpommalta tehdä yritykseen, jonka perusrakenteet tuntee. Silloin pääsen itse myös näkemään, miten opinnäytetyötä hyödynnetään toimeksiantajayrityksessä, Siltanen tähdentää.

Siltanen lähtisi kehittämään InTO-mallia ennestään uusien opiskelijoiden syvällisemmällä perehdyttämisellä ja tekisi selvemmän jaon työn ja koulun väliin.

– Saksassa tämä malli on ollut käytössä jo pidempään, ja vaihto-opiskelijoilta olen kuullut, miten mallia harjoitetaan siellä. Saksassa tehdään töitä kolme kuukautta, jota seuraa saman pituinen pätkä koulua. Uskon, että InTO-mallia kehittämällä tästä saadaan kaikin puolin toimiva kokonaisuus, Siltanen summaa.