Pääurakoitsijat pitävät rakentamisen laatua melko hyvänä Suomessa

Rakentamisen laatu nousee aika ajoin esille, eikä aina positiivisessa mielessä. Turun AMK:n opinnäytetyössä tutkittiin rakentamisen laatua pääurakoitsijoiden näkökulmasta. Verkkokyselynä tammikuussa 2021 toteutettuun tutkimukseen vastasi 64 rakennusalan ammattilaista.

Rakennushankkeiden pääurakoitsijat pitivät rakentamisen laatutasoa tällä hetkellä melko hyvänä Suomessa: yli puolet (64 %) kyselyyn vastanneista oli tätä mieltä.

− Huomattavaa oli, että kyselyyn vastanneista vain kolme prosenttia piti rakentamisen laatua hyvänä. Tämä viestii siitä, että alan ammattilaiset näkevät itse alalla selkeästi laatuhaasteita, Turun AMK:n rakennustekniikan koulutus- ja tutkimuspäällikkö Esa Leinonen sanoo.

Toisaalta vastanneet kokevat, että oman yrityksen laatutaso on parempi kuin yleisen rakentamisen laatutaso. Rakentamisen laadun koettiin myös parantuneen melko paljon viimeisen viiden vuoden aikana. Syiksi tähän mainittiin muun muassa dokumentoinnin ja laadunvarmistuksen tason sekä kosteudenhallinnan parantuminen.

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan alan opinnäytetyö on Atte Hiirosen tekemä otsikolla Pääurakoitsijan näkemys rakentamisen laadusta. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Rakennusteollisuus ry:n kanssa Webropol-kyselynä, ja kohderyhmänä olivat rakennushankkeiden pääurakoitsijat. 

Vastanneiden määrää ei rajoitettu yrityskohtaisesti, vaan tutkimukseen oli mahdollista osallistua useampi henkilö samasta yrityksestä.

Vastausten perusteella rakentamisen laatu ymmärrettiin rakennusliikkeissä eniten asetettujen odotuksien, vaatimusten ja määräyksien (35 %) sekä asiakkaan odotusten ja vaatimusten mukaiseksi tuotteeksi (35 %). Vastaajat pitävät yleisen laadun ja rakentamisen laadun määritelmiä lähes samoina. 

Vastauksissa korostui asiakaskeskeinen näkökulma rakennusprosessissa. Rakennusliikkeet ymmärtävät hyvin, että asiakkaat ovat nykyään valveutuneita laadun suhteen, osaavat tunnistaa laadukkaan tuotteen ja ennen kaikkea osaavat vaatia sitä. Vastaavasti rakennusliikkeet näkevät laadun onnistumisen edellytyksenä normien ja asetettujen vaatimusten mukaista toimintaa, jotta rakennushankkeissa on mahdollista tuottaa laadukas tuote.

Aikataulu ja suunnitteluvirheet laadun esteenä

Ensisijaisina syinä laatuhavaintoihin ja -puutteisiin vastaajat kokivat muun muassa epärealistisen aikataulun (38 %), suunnitteluvirheet (31 %), aliurakoitsijoiden virheet/toiminnan (25 %), suunnitelmien ristiriidat (20 %), puutteellisen suunnittelun (20 %) ja välinpitämättömyyden (19 %). 

Lähes puolet (42 %) vastanneista koki, että suunnittelun kehittämisellä pystyttäisiin parantamaan eniten rakennushankkeiden laadun tasoa. Noin joka kolmannen (36 %) vastanneen mielestä paremmilla aikatauluilla pystyttäisiin eniten parantamaan laadun tasoa rakennushankkeissa.

Kyselyssä selvitettiin avoimella kysymyksellä, miten rakentamisen laatu on heikentynyt erityisesti viimeisen viiden vuoden aikana. Aikataulujen kiristyminen mainittiin laatua eniten heikentävänä tekijänä noin joka yhdeksännessä (11 %) vastauksessa. Lisäksi noin joka kuudes (14 %) pitää aikataulusta johtumatonta kiirettä ensisijaisena syynä laatuhavaintoihin ja -puutteisiin. 

Suunnitteluvirheet, suunnitelmien ristiriidat, puutteellinen suunnittelu, suunnitelmien toimitusajankohdan viivästyminen ja huonot ohjeet nousivat esille lähes kaikissa (96 %) vastauksissa. Tulosten perusteella voidaan olettaa, että lähes kaikki vastanneet pitävät suunnitteluun liittyviä tekijöitä yhtenä ensisijaisimmista syistä laatuhavaintoihin ja -puutteisiin.

Laatutoimintoja ei käytetä kattavasti

Yrityksillä on pääasiassa hyvin käytössä erilaisia laatutoimintoja ainakin joissain rakennushankkeissa. Vastausten perusteella yritykset eivät käytä kaikissa rakennushankkeissa kattavasti laatutoimintoja, jotka merkittävästi auttaisivat parantamaan hankkeiden laatua. 

Esimerkiksi työvaihekohtaiset tehtäväsuunnitelmat ovat 63 % yrityksessä aina käytössä. Hankekohtaista kosteudenhallintasuunnitelmaa käytetään vain kahdessa kolmesta (66 %) hankkeessa aina, vaikka se on määritetty pakolliseksi ympäristöministeriön asetuksessa 2017 rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta.

Kysyttäessä rakentamisen laadun kannalta kahta merkittävintä osapuolta lähes kaikki (96 %) vastaajat tunnistivat itsensä urakoitsijan roolissa yhdeksi merkittävimmäksi osapuoleksi. 

− Rakentamisen laadun jatkuvan kehittymisen kannalta tämä on merkittävä tutkimustulos. Rakennusliikkeillä on hyvät mahdollisuudet kehittää rakennushankkeiden laatua, ja sitä kautta koko rakennusalan laatua, kun he tunnistavat itsensä merkittävimmäksi laadun tekijäksi, Esa Leinonen toteaa.

Tutkimustuloksen perusteella rakennusliikkeissä arvostetaan myös erittäin paljon alan koulutusta.