Epävarmuuden kääntäminen voimavaraksi on tärkeä nykypäivän taito – mutta miten se tehdään?

Teksti: Veera Laaksonen

Ratkaisuja epävarmuuden hallintaan Turun AMK etsii kansainvälisessä Erasmus+-rahoitteisessa PUNC- Professional Uncertainty competence -hankkeessa. Sen päätavoite on tutkia ja määritellä, mitä on epävarmuusosaaminen ja millaisin keinoin opettaja voi auttaa opiskelijaa vahvistamaan ammatillista kykyään hallita epävarmuutta niin opiskeluiden aikana kuin työelämässäkin. 

– Tutkimme, miten opettaja voi suunnitella omaa opetustaan ja oppimisympäristöjään niin, että opiskelija pystyy turvallisesti kohtaamaan ja harjoittelemaan tilanteita, joissa epävarmuus on läsnä, Turun AMK:ssa hanketta vetävä Meiju Keinänen kertoo.

Kolme vuotta kestävässä hankkeessa on mukana yhteensä viisi korkeakoulukumppania ja yksi koulutusyritys eri puolilta Eurooppaa. 

Keskiössä erilaiset VUCA-oppimisympäristöt

VUCA-ympäristöillä (Volatile, Uncertanty, Complex, Ambiguity) tarkoitetaan PUNC-hankkeessa sellaisia oppimisympäristöjä, joissa epävakaus, epävarmuus, kompleksisuus ja monimutkaisuus ovat erityisesti läsnä.

Keinäsen mukaan hanke on jaettu yhteensä neljään työvaiheeseen. Turun AMK oli vetovastuussa ensimmäisessä vaiheessa, jossa pyrittiin tunnistamaan oppimisympäristöjä, joissa erityisesti esiintyy VUCA-maailman elementtejä. Työvaiheessa kartoitettiin myös näissä ympäristöissä toimivien kouluttajien kokemuksia. 

Hankkeen ensimmäinen työvaihe on saatu päätökseen, jonka tuloksena Turun AMK:n asiantuntijat ovat laatineet yhdessä hankekumppanien kanssa kouluttajille suunnitellun oppaan VUCA-maailman elementeistä koulutuskontekstissa. Opas kantaa nimeä Facilitate for the future: Educator´s Guide for Designing Hybrid Learning Environments for the VUCA World .

– Opas pohjautuu kouluttaja-asiantuntijoille suunnattujen workshopien ja kyselyiden tuloksiin VUCA-oppimisympäristöissä toimivien ohjaajien kokemuksista. Tuloksien avulla saimme arvokasta tietoa siitä, miten VUCA näyttäytyy erilaisissa oppimisympäristöissä ja mitkä pedagogiset suunnitteluelementit nousevat tärkeiksi opiskelijan oppimisen tukemisessa juuri näissä ympäristöissä. Näitä ovat muun muassa tilaan, paikkaan ja välineisiin liittyvät elementit sekä tiedolliset, sosiaaliset ja ajalliset elementit.

Kokemuksista on koottu oppaaseen myös yhdeksän eri tasoista käytännönläheistä casea. Caset on luokiteltu kolmeen kategoriaan sen mukaan, kuinka haastavia ja työelämää simuloivia kyseiset oppimisympäristöt ovat.

– Oppaaseen koostettujen opettajien aitojen kokemuksien ja käytännönläheisten case-kuvauksien on tarkoitus auttaa opettajaa suunnittelemaan ja toteuttamaan omaa opetustaan VUCA-lähtöiseksi, Keinänen summaa.

Käytännön keinoja opetukseen

Hankkeen toisessa vaiheessa, joka on parhaillaan menossa, syvennytään tarkemmin, mitä tarkoitetaan epävarmuuskompetenssilla ja miten opiskelija voi tunnistaa epävarmuuttaan.
Tänä syksynä käynnistyy myös hankkeen kolmas vaihe, jossa tutkijat ja asiantuntijat lähtevät kehittämään konkreettisia työkaluja opettajille ja miten opiskelijaa voi ohjata käsittelemään omaa tunnistettua epävarmuusosaamistaan. 

Työvaiheessa kehitetään esimerkiksi käytännön oppimisharjoitteita, joiden pohjalta opiskelija pääsee altistumaan epävarmuuden kokemuksille oppimisympäristöissään turvallisesti valjastaen sen samalla voimavaraksi.
Hankkeen neljännessä ja viimeisessä työvaiheessa Keinäsen mukaan kehitetään ePortfolio, johon opiskelija voi kerätä omaa epävarmuuskompetenssiaan näkyväksi.

Keinänen on hankkeesta kokonaisuutena innoissaan ja korostaa aiheen ajankohtaisuutta.

– Hankkeessa on hyödynnetty laajalti hankekumppaneiden erilaista osaamista ja hyviä käytänteitä pedagogiikassa. Epävarmuuskompetenssi on ajankohtainen ja toimialojen rajat ylittävä aihe. Hankkeen aikana saatuja tutkimustuloksia voidaan varmasti hyödyntää laajastikin, Keinänen iloitsee.

Hanke on osa Käytäntölähtöinen pedagogiikka -tutkimusryhmän toimintaa.