Akseli Väisäsen opinnäytetyö on ainoa laatuaan – tuloksista voivat hyötyä terminaalit kautta maan

Teksti ja kuva: Veera Laaksonen

Väisänen aloitti tradenomiopintonsa työn ohella Turun AMK:n Master Schoolissa tutkimusryhmäopinnoissa marraskuussa 2020. Vain vuoden opintojen jälkeen opinnäytetyö on kasassa kiitettävin arvosanoin. 

Väisänen tutustui opinnoissaan Baltic Loop -hankkeeseen, jonka tavoitteena oli vähentää henkilöiden ja tavaroiden läpimenoaikaa sekä hiilidioksidipäästöjä kolmella länsi-itä-suuntaisella väylällä Ruotsin Örebrosta Venäjän Pietariin. Hankkeessa kiinnitettiin huomiota erityisesti liikenteen esteisiin sekä pullonkauloihin, jotka kyseisillä reiteillä vaikuttavat liikenteen sujuvuuteen.

Väisänen päätyi tekemään opinnäytetyönsä kyseisessä hankkeessa, sillä hän halusi tehdä tutkimusta itseään kiinnostavan aiheen parissa hyödyttäen myös logistiikka-alaa. Hän työskentelee tällä hetkellä logistiikan opettajana Turun ammatti-instituutissa.

– Syöte opinnäytetyöhön tuli hankkeen parissa työskentelevältä Jari Hietarannalta. Työ lähetettiin myös opinnäytetyökilpailuun, mutta siellä ei tullut menestystä. Sain siitä kuitenkin arvosanaksi 5 eli kiitettävän.

Tavoitteena tehokas ja nopea työ

Väisäsen lopulliseksi tutkimuskysymykseksi opinnäytetyössä muodostui se, mihin työtehtäviin kuluu mitenkin paljon aikaa terminaalitoiminnoissa. Väisänen pyrki myös selvittämään, millä toimenpiteillä tavaran kulkua terminaalin sisällä voitaisiin nopeuttaa ja työtä tehostaa.

Pilottikohteena niin hankkeessa kuin opinnäytetyössäkin toimi Liedossa sijaitseva DB Schenkerin terminaali. Hankkeen EU-rahoitteisuuden vuoksi Väisäsen tutki aihetta laajemmin niin, että opinnäytetyön tuloksia voitaisiin hyödyntää laajemminkin missä tahansa kappaleterminaalissa. Yleishyödyllisen aiheen vuoksi opinnäytetyö on erityinen.

Selvitystyössä kävi ilmi, että Väisäsen ehdottamilla toimintatapojen muutoksilla voitaisiin säästää noin 20 työtuntia vuorokaudessa suuressa rahtiterminaalissa. Työtä voitaisiin Väisäsen mukaan tehostaa muun muassa työnjohdon kautta, kuorman sisällön selvitystyössä sekä lajittelussa.

– Työnjohto voisi aamulla tarkistaa papereista saapuvat kuormat, jotta työnjohto voisi koordinoida kuorman purkupaikan sen mukaan, minne kuorma on seuraavaksi lähdössä. Näin voitaisiin ehkäistä lastin turhaa liikkumista terminaalin sisällä, Väisänen kertoo. 

Työn tehokkuuden parantamiseksi Väisänen esittää myös lavojen asettelua purkamisen yhteydessä niin, että terminaalityöntekijä pystyisi lukemaan lastin tiedot suoraan trukista. 
Erityistä huomiota opinnäytetöissä kiinnitettiin esimerkiksi Ruotsista saapuviin tuontikuormiin. Seurantaan valikoitui myös neljä eri toimituspaikkakuntaa ympäri Suomea.  

– Tässä tulimme tulokseen, että kuormien purku tulisi pystyä aloittamaan nopeammin. Tutkimuksissa ilmeni, että kuljettaja joutuu odottamaan jopa 45 minuuttia ennen kuorman purun aloittamista. Tämä hidastaa kuljettajan muita työtehtäviä.

Väisänen ehdotti ratkaisuksi aikataulutuksen parantamista ja työvoiman kohdistamista kiireellisempiin työtehtäviin tarpeen vaatiessa. 

– Jos lastin purkamisessa pystyisi toimimaan kaksi henkilöä, saataisiin purku valmiiksi nopeammin ja työntekijät irrotettua takaisin muihin työtehtäviin. Opinnäytetyössä esitetyt tehokkuutta lisäävät toimenpiteet on mahdollista toteuttaa olemassa olevilla henkilöstöresursseilla. Näillä muutoksilla terminaalia saadaan tehokkaammaksi ja energiaviisaammaksi sekä työtä turvallisemmaksi, Väisänen avaa. 

Opinnäytetyöhön voit tutustua tästä .

Onnistunut projekti

Opinnäytetyön tutkimuksen apuna toimi myös Noccela Oy:n terminaaliin asentama paikannusjärjestelmä. Kuormankäsittelylaitteiden ja yksittäisten lähetysten liikkeitä kyettiin seuraamaan ankkureilla, joita asennettiin DB Schenkerin terminaaliin 30 kappaletta. 

Terminaalin tavarankäsittelylaitteet varustettiin tägeillä, jotka reaaliaikaisesti lähettivät signaalia ankkureihin. Tägeillä pystyttiin seuraamaan tavaroiden kulkua terminaalissa. Näin pystyttiin analysoimaan tietokoneohjelmiston avulla tiettyjä, haluttuja aikavälejä.

Opinnäytetyö ei kata tulosten pilotointia Schenkerin Liedon terminaalissa, mutta toistaiseksi palaute terminaalin puolesta on ollut hyvää. Väisäsen mukaan yhteistyö Noccela Oy:n ja Schenkerin välillä on jatkunut ja opinnäytetyön sekä hanketoiminnan siivittämänä kehitystyötä voidaan jatkaa.

– Hienoa on, että he ovat opinnäytetyön ansiosta saaneet käyttöönsä uuden työkalun sekä ajatuksen työn seurannalle tulevaisuudessa, Väisänen summaa.
Baltic Loop -hankkeeen projektipäällikkö Jari Hietaranta kertoo Väisäsen suoriutuneen niin työtehtävistään kuin opinnäytetyöstäänkin erinomaisesti. Hietaranta kiittelee Väisäsen itsenäistä ja omatoimista työskentelyä. 

– Väisäsen aktiivinen ja asiantunteva työskentely erottui edukseen hanketyöskentelyssä. Hän osallistui aktiivisesti hankkeen kokouksiin ja tilaisuuksiin sekä osasi kysyä oikeita kysymyksiä. 

Kiitosta saa myös opinnäytetyön aihe ja sen merkitys Baltic Loop -hankkeessa.

– Opinnäytetyön tulokset olivat myös hankkeessa hyvin keskeisiä. Työ on ainoa laatuaan, joka käsittelee terminaalien sisäistä logistiikkaa ja täten paikkasi hyvin tiedon aukkopaikkoja, Hietaranta kertoo.

Opintoja Väisäsellä on jäljellä vielä 25 opintopisteen verran, ja tavoitteena hänellä on valmistua tulevana keväänä. Jahka opinnot Master Schoolissa on suoritettu, ei miehellä toistaiseksi ole suunnitelmissa jatkaa opintoja.

– Jari tuossa on jo kysellyt, mitä aion tehdä opintojen jälkeen. Heillä saattaisi olla hankkeissa avun tarvetta. Olen tästä hieman jopa positiivisesti yllättynyt ja on hienoa nähdä, että työtäni tutkimusryhmässä on arvostettu. Tutkijan työ osittain kiinnostaakin minua. Olen avoin ehdotuksille, Väisänen vinkkaa.