Siirry pääsisältöön Siirry hakuun
Sivu päivitetty 18.1.2022

Rakennustyömaiden parempi vesienhallinta vähentää vesistöjen kuormitusta – Turun AMK:n hanke kehittää työkaluja yrityksille, kunnille ja kaupungeille

Työkaluja työmaavesien laadunhallintaan -hankkeessa kehitetään matalan kynnyksen toimintatapoja työmaavesien laadunhallintaan.

Teksti: Siiri Welling
Kuva: Heidi Vilminko


Rakennustyömaat ovat suurimpia vesistöjen kuormitusta aiheuttavia lähteitä suurissa kaupungeissa. Rakennustyömaita voi olla käynnissä useita samaan aikaan, minkä vuoksi kuormitus on myös melko pitkäkestoista. 

– Koottua tutkimustietoa ei ole, mutta jos ajatellaan hulevesikuormitusta, niin kyllä rakennustyömaat ovat yksi suurimpia kuormittajia, sanoo Turun ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Heidi Vilminko

Vilminko on mukana Työkaluja työmaavesien laadunhallintaan -hankkeessa . Hankkeen tarkoituksena on vähentää rakennus- ja purkutyömailta vesistöihin päätyvää haitallisten aineiden kuormitusta. Hankkeessa on mukana Helsingin kaupunki. Työkaluja parempaan vesienhallintaan on tarkoitus pilotoida kolmessa kohteessa Helsingissä: sairaalatyömaalla Meilahdessa, purkutyömaalla Lauttasaaressa ja useiden kerrostalojen rakennustyömaalla Pohjois-Helsingissä. Lauttasaaressa puretun rakennuksen tilalle rakennetaan myös uusi kerrostalo. 

– Purkukohteiden haitta-aineiden kuormittavuudesta ei ole juuri tutkimuksia, mutta oletus on, että kuormitus on suhteellisesti samanlainen sekä purkukohteessa että rakennuskohteessa. Yleisesti ottaen voisi ajatella, että purkukohteissa haitta-aineet ovat erilaisia riippuen purettavassa kohteessa käytössä olleista rakennusmateriaaleista. Mutta tästä aihepiiristä ei ole tehty vielä kattavia tutkimuksia, sanoo Vilminko.

Suunnittelulla päästään parempiin tuloksiin

Työkaluja työmaavesien laadunhallintaan -hankkeessa on tarkoitus ennen kaikkea luoda rakennustyömailla yksinkertaisia, matalan kynnyksen ohjeita, joita noudattamalla työmaan vesienhallinnan saa helposti ja monimutkattomasti haltuun. Tärkeimpiä anteja onkin kunnille ja kaupungeille suunnattu toimintamalli, jonka ajatuksena on jalkauttaa työmaavesien hallintaa paremmin kuntien ja kaupunkien toiminnan osaksi. Tällä hetkellä hallinta jakautuu kaupungeissa useille eri toimijoille ja voi jäädä vähälle huomiolle. Toimintamallissa kuvattaisiin työmaavesien hallinnan prosessien tärkeimmät osiot eri toimijoiden näkökulmasta ja tuotettaisiin lisäksi koulutusmateriaaleja työmaavesien teemaan liittyen. 

Vilminko kertoo, että hankkeen alla on tehty tutkimusta muiden maiden hulevesien hallinnasta ja työmaavesien hallinnasta. Yllättäen työmaavesien hallinnan mallimaa löytyy rapakon toiselta puolelta, Yhdysvalloista. 

– Vaikka työmaat ovat isoja ja byrokratiaa on valtavasti, voimme silti ottaa Yhdysvalloista mallia monessakin suhteessa. Esimerkiksi siitä, miten ohjeistuksia on laadittu, sanoo Vilminko. 

Hankkeen tiimoilta on tehty haastatteluja myös Helsingin, Turun ja Kaarinan kaupungeille. Jo nykyisinkin kaupungeilla on olemassa ohjeita työmaavesien laadunhallintaan, mutta ne ovat käytössä vaihtelevasti itse rakennuskohteissa. 

– Karkeasti voi ajatella, että tällä hetkellä työmailla on käytössä rakenteellisia ja ei-rakenteellisia ratkaisuja työmaavesien laadunhallintaan. Joissain tapauksissa suositaan laskeutusaltaita tai kontteja. Työmailla suurimpia ongelmia aiheuttavat liikkeelle lähtevä kiintoaines. Kun maakerros kuoritaan esiin kasvillisuuden alta, ja siihen päälle sataa vettä, lähtevät maapartikkelit valunnan mukana liikkeelle. Kiintoainepartikkeleihin sitoutuu suurin osa muistakin haitta-aineista. Juuri tähän kiintoaineen hallintaan käytetään näitä laskeutusaltaita tai -kontteja. Useimmiten kuitenkin jo suunnittelutoimilla voidaan vaikuttaa siihen, ettei maa-aines lähde liikkeelle, selventää Vilminko. 

Vilminko kertoo, että suunnittelun parantamista on kokeiltu aikaisemmin toisessa työmaavesihankkeessa Kaarinassa. Kahdesta pilottikohteesta ensimmäisessä työmaa toteutettiin perinteiseen tapaan, lisäksi hallintarakenteiden toiminnassa kohdattiin haasteita. Toisessa kohteessa puolestaan panostettiin työmaavesien hallinnan suunnitteluun ja ennakointiin.

– Vaikutus oli merkittävä. Veden laadusta ei pystynyt erottamaan, mikä oli työmaan aiheuttamaa kuormitusta ja mikä puolestaan tavallista taustavalunnan aiheuttamaa vaihtelua. 

Työkaluja työmaavesien laadunhallintaan -hanke alkoi viime vuoden kesäkuussa, ja sen on määrä päättyä tämän vuoden lokakuussa. Kevään aikana rakennusyrityksiltä on vielä tarkoitus kysyä mielipiteitä siihen, mikä on heidän mielestään työn kuormittavuuden kannalta yksinkertaisin tai helpoin menetelmä hallita työmaan vesiä ja samalla suojella vesistöjä.

– Haluamme juuri korostaa matalan kynnyksen ratkaisuja, emme tuoda työmaille lisää kustannuksia nostattavaa ylimääräistä työtä, sanoo Vilminko. 

Työmaavesien hallintaan ratkaisuja etsii myös Työmaavesien hallinnan ratkaisut -hanke. Siinä kerätään tietoa työmaiden vesien laadusta sekä vesienhallinnan ratkaisujen toimivuudesta kirjallisuusselvityksillä ja pilottityömaiden näytteenotoilla. Työmaavesien hallinnan ratkaisut -hankkeesta voit lukea lisää täältä

Lue lisää aiheesta:

Luontopohjaiset hulevesien hallintaratkaisut voivat auttaa vähentämään haitta-aineiden päätymistä vesistöihin

Tutustu tutkimusryhmään