Lasten hoitotyötä avattarien avulla – virtuaalinen sairaalaympäristö tukee etäopetusta

Teksti: Aleksi Rajamäki
Kuvat: Päivi Matikainen

Virtuaalitodellisuutta hyödyntävä opetus tuo uusia mahdollisuuksia etäaikana. Turun AMK:n Terveys ja hyvinvointi -sektorilla työskentelevä Päivi Matikainen kiinnostui verkkopedagogiikasta ja lähti kehittämään digitaalista oppimisympäristöä.

– Halusin kokeilla opetusta hieman uudenlaisesta näkökulmasta. Kehittämishanke toteutettiin viime syksyn aikana osana lasten ja nuorten hoitotyön kurssia.

VR-tekniikka laajentaa pedagogisia mahdollisuuksia

Matikaisen ideoimaan kokonaisuuteen kuului virtuaalinen oppimisympäristö, jossa sairaanhoidon opiskelijat pääsivät harjoittelemaan pitkäaikaissairaiden lasten hoitotyötä. Sairaalaympäristössä liikutaan avattarien eli virtuaalisten näköishahmojen avulla.

– Käytännössä voidaan puhua digitaalisesta opetussairaalasta, jossa on muun muassa hoitohuone erilaisine lääkkeineen ja tutkimuspöytineen. Halusin lastensairaalasta värikkään ja viihtyisän, sinne saatiin myös monipuolisesti erilaisia hoitotarvikkeita.

– Maailmaan pystyy sukeltamaan kotikoneelta selaimen kautta, eikä sen käyttö vaadi erillisiä virtuaalilaseja. Toki laseilla saa autenttisemman ja mukaansatempaavan kokemuksen. VR-teknologia kehittyy valtavalla vauhdilla ja tuo lisää pedagogisia mahdollisuuksia, Matikainen kertoo.

Virtuaalihahmojen ja simulaatio-oppimisen avulla voidaan lisätä oppimisen autenttisuutta.

Insinööriopiskelijat rakensivat virtuaalisairaalan lehtori Taisto Suomisen ohjaamana. Projektiin osallistui myös sairaanhoidon opiskelijoita, jotka tuottivat opetuksellisen sisällön yhdessä opettajansa kanssa ja antoivat kehittämisehdotuksia. Tekniseksi alustaksi valikoitui helppokäyttöinen ja maksuton AltspaceVR-sovellus, josta oli ollut jo aiemmin kokemusta Turun ammattikorkeakoulussa.

Virtuaaliympäristö muuntuu moneksi

Virtuaalisessa maailmassa sairaanhoitajaopiskelijat pääsivät esittelemään ryhmätöitään, jotka liittyivät pitkäaikaissairaiden lasten hoitotyöhön sekä lapsen kasvuun ja kehitykseen.

– Järjestimme myös pienimuotoiset simulaatiotilanteet lapsen valmistamisesta ja ohjaamisesta, esimerkiksi diabeetikkonuoren hoitoon motivoinnista. Lisäksi oli muun muassa lääkelaskuihin liittyviä työpajoja. Sairaalassa sijaitsi auditorio, jossa saattoi pitää erilaisia tilaisuuksia, Matikainen esittelee.

Virtuaaliympäristöön rakennetuissa sairaalatiloissa Turun AMK:n sairaanhoidon opiskelijat saivat uudenlaista kokemusta muun muassa potilaiden kohtaamisesta ja hoitotoimenpiteistä.

Matikainen kertoo kehittämisprojektinsa toteuttamisen vaatineen ymmärrystä muun muassa teknisestä kokonaisuudesta sekä rohkeutta heittäytyä ja kokeilla uutta. Innostus virtuaalitodellisuuden menetelmiin opetuksessa kasvoi entisestään.

– Ympäristö herätti paljon kiinnostusta. Tällaista kokonaisuutta ei ole ennen ollut olemassa. Mukaan voisi jatkossa tuoda ainakin videosisältöjä, animoituja potilaita, hoitoon liittyvää välineistöä ja vuorovaikutteista tekemistä.

Oppimisympäristön kehittämistyö liittyi opettajille suunnattuun Digierko-koulutukseen, jossa paneuduttiin digitaaliseen opetukseen ja opettamiseen. Puolitoista vuotta kestäneen erikoistumiskoulutuksen järjesti Turun yliopisto.