“Kahvi-insinööri” Tia Mäkinen valmistui ennätysajassa kemiantekniikan monimuotokoulutuksesta – ”Opiskelu on ollut todella joustavaa”
Kun Tia Mäkiselle selvisi, että hän voisi opinnäytetyössään yhdistää kiinnostuksensa luonnontieteitä ja kahvia kohtaan, päätti hän tehdä opinnäytetyönsä kahvista.
Teksti ja kuvat: Siiri Welling
EduCityn Hammarbackan pöydällä odottaa kaunis mansikkakermakakku, eikä suotta. Nyt jos koskaan on aihetta juhlia: Tia Mäkisestä on juuri tullut ensimmäinen kemiantekniikan insinöörikoulutuksen monimuotototeutuksesta valmistunut insinööri.
– Kemiaa en itse asiassa ole opiskellut lukiossa lainkaan. Koko kemiantekniikan monimuotototeutukseen hakeminen oli jonkin verran impulsiivinen ja nopea päätös, sillä laitoin hakupaperit menemään vain noin viisitoista minuuttia ennen haun sulkeutumista, kertoo Mäkinen.
Hänen opinnäytetyönsä,
”Uuttoveden kationien vaikutus pesu- ja natural-prosessoituun kahviin”
, aihe alkoi muodostua jo ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Mäkinen keräsi opinnäytetyötä varten valtavan kirjallisen lähdeaineiston. Aihe oli Mäkiselle mielenkiintoinen, sillä kahvi on yksi hänen intohimoistaan. Ennen insinöörikoulutusta Mäkinen työskenteli kahvialalla esimiehenä kouluttaen baristoja.
– Kahvi-innostus lähti oikeastaan siitä, kun maistoin ensimmäisen kerran joskus hyvää, laadukasta kahvia. En aiemmin ollut edes pitänyt kahvista, kun oli maistanut vain sitä markettikahvia. Mutta tästä laadukkaasta kahvista löysinkin hedelmäisiä ja marjaisia makuja, ja aloin miettiä, mihin kaikkeen kahvi oikein taipuu ja mitä makuja siitä on mahdollista löytää. Innostuin siitä, miten monipuolinen kahvi oikeastaan on.
Kahvi mustana, kiitos
Mäkinen kertoo, ettei juo kahvia joka päivä. Silloin kun hän juo kahvia, hän uuttaa sen itse, suoraan kuppiin. Hitaampi tapa valmistaa kahvia rentouttaa, ja lähentelee mindfulnessia. Paras Mäkisen maistama kahvi on sveitsiläinen Mame-paahtimon Gesha Village -kahvi vuodelta 2019.
Mäkinen juo kahvinsa yleensä mustana. Taustansa ja tutkimuksensa ansiosta hän on hyvin perillä siitä, miten kahvista saa parhaimmat maut esiin. Perussääntönä voi pitää puhdasta kahvikonetta, hyvää puhdasta vettä ja laadukasta kahvia.
– Suurin kahvimoka on kuitenkin mielestäni se, että keittää pannullisen kahvia, mutta juo siitä vain kupillisen. Loput päätyvät viemäriin. Yhden kahvikupillisen vesijalanjälki on kuitenkin 140 litraa. Siitä voi laskea, miten paljon vettä menee hukkaan, jos koko pannullisen kahvia kaataa viemäriin.
Mäkisen kemiantekniikan insinööriopinnot alkoivat syksyllä 2019. Monimuotototeutus tarjosi Mäkiselle hyvän väylän opiskella itsenäisesti ja suunnitella omaa opintopolkuaan. Se auttoi häntä valmistumaan peräti vuoden etuajassa.
– Välillä joissain kursseissa on ollut haasteita. Mutta pääsääntöisesti opiskelu on ollut todella joustavaa ja on hyvä, että Campus Onlinessa on voinut suorittaa kursseja ja nopeuttaa siten omaa valmistumista. Koulun puolelta on ollut paljon joustavuutta siinä, missä vaiheessa kursseja suoritetaan, sanoo Mäkinen.
Suuntana jatko-opinnot
Koska Mäkinen tietää hyvin paljon kahvista, voi häntä valmistumisen jälkeen tituleerata huoletta Kahvi-insinööriksi. Mäkinen ei kuitenkaan aio jättää akateemista uraansa kesken: hänen suunnitelmissaan on päästä opiskelemaan maisteriksi, ja ehkä jopa vielä hieman pidemmällekin.
– Olisi kiva olla joskus Kahvitohtori. Mutta tässä välissä taidan kuitenkin ensin kirjoittaa ehkä kirjan kahvista ja sen tutkimusmenetelmistä, sanoo Mäkinen.
Lue lisää Talk by Students: Kahvi: tunteella ja taidolla vai tieteellä?