Pohjoismaisessa konferenssissa pohditaan taiteen ja kulttuurin roolia osana hyvinvointipolitiikkaa

Konferenssi tarjoaa kattavan katsauksen kulttuurihyvinvointialan tutkimukseen ja käytäntöihin Pohjoismaissa sekä foorumin kulttuuri- ja hyvinvointipolitiikkaa yhdistäville keskusteluille.

Taiteen ja kulttuurin rooli osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia ja hoitoa tunnistetaan yhä vahvemmin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Taustalla on tutkittu tieto taiteen ja kulttuurin positiivisesta merkityksestä niin fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edistämisessä kuin sairauksien hoitamisessa, hallitsemisessa ja ehkäisemisessä.

Pohjoismaissa on huomioitu laajasti muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO:n suositukset (Fancourt & Finn, 2019) tutkimukseen perustuvien kulttuurihyvinvointitoimintamallien nykyistä laajemmasta käyttöönotosta sekä kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalojen yhteistyörakenteiden vahvistamisesta.

Suomessa keskustelu kulttuurihyvinvointialan politiikkatoimista ja pysyvien rakenteiden luomisesta toiminnan tueksi on vireää. Terveyspoliittisesti kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutuksia on kytketty yhteen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden kanssa niin kunnissa kuin hyvinvointialueillakin.

–  Kulttuurilla on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille. Onkin tärkeätä ottaa kulttuuri osaksi hyvinvointitaloutta ja samalla hyvinvointi-investointeja. Meidän tulee jakaa kokemuksia onnistuneista kulttuurihyvinvoinnin toimintamalleista ja ottaa niitä käyttöön yhä laajemmin pohtii Suomesta konferenssin paneelikeskusteluun osallistuva kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta.

Luovia lähestymistapoja henkilökeskeiseen hoitoon ja hoitoalan koulutukseen

Konferenssin teemasessioissa kuullaan muun muassa taidelähtöisten ja luovien lähestymistapojen sisällyttämisestä henkilökeskeiseen hoitoon ja hoitoalan koulutukseen. Väestö ikääntyy nopeasti ja vanhustyön vetovoima on heikentynyt. Tarvitaan innovatiivisia aloitteita, jotka voivat osaltaan edistää ihmislähtöistä hoivaa ja hoitoa.

–   Taide ja kulttuuri voivat edistää sekä hoivaa saavien ikääntyneiden että hoitotyötä tekevien hyvinvointia. Koulutusta kehittämällä voidaan edesauttaa myös työkulttuurin muutosta ikääntyneiden hoivapalveluissa tulevaisuudessa, kuvailee gerontologisen hoitotieteen apulaisprofessori Heli Vaartio-Rajalin Åbo Akademista.

Konferenssissa kuullaan puheenvuoroja lisäksi muun muassa Parkinson-tanssista, nuorten mielenterveyden tukemisesta teatterin keinoin, taiteen ja luovuuden roolista oppimisessa, taiteilijoiden työskentelystä kulttuurihyvinvointialalla sekä taiteen mahdollisuuksista tukea ihmisiä, joilla on pitkäaikaisia terveyshaasteita.

Turun ammattikorkeakoululla vahva rooli pohjoismaisen yhteistyön kehittäjänä

Turun ammattikorkeakoululla on viime vuosina ollut merkittävä rooli pohjoismaisen yhteistyön kehittäjänä kulttuurihyvinvointialalla. Turun AMK:n vuodesta 2019 alkaen koordinoima pohjoismainen monitieteinen kulttuurihyvinvointialan tutkijaverkosto toimii yhteistyöfoorumina alan tutkijoille, taiteilija-tutkijoille ja kouluttajille sekä alustana uusien hankkeiden kehittämiselle.

Turun ammattikorkeakoulu on ollut mukana perustamassa ja toimittamassa myös kulttuurihyvinvointialan pohjoismaista open access -julkaisua Nordic Journal of Arts, Culture and Health, joka edistää tutkimustiedon ja käytännön kokemusten jakamista Pohjoismaissa ja kansainvälisesti.

Konferenssi järjestetään hybridimuotoisena ja sitä on mahdollista seurata osittain maksutta myös etänä. Etäosallistumislinkin saa pyydettäessä sähköpostitse 6.5. mennessä. Konferenssin kieli on englanti. Konferenssi toteutetaan osana Pohjoismaisen Kulttuuripisteen rahoittamaa Nordic Arts & Health Research Network -hanketta.

Muokattu 5.5.2022 klo 9:55: korjattu kansanedustaja Elorannan sitaatti