Ruovikkokartoituksia dronella - järviruoko hyötykäyttöön
Järviruokokasvustoja kartoitetaan Turun AMK:ssa pitkin kesää dronella. Kartoitustietoa tarvitaan kun suunnitellaan ruovikoiden mahdollista hyötykäyttöä. Vesistöjen rehevöitymisestä hyötynyt, paikoin riesaksi koettu järviruoko voisi olla hyödyksi energialähteenä, lannoitteena tai rakennusmateriaalina.
Teksti: Martti Komulainen
Kuvat: Jerome Tornikoski
Hyödyntämisessä on monta pullonkaulaa: repalainen maanomistus ja maanomistussuhteiden selvittäminen, korjuutekniikat, logistiikka ja hyödyntäjäyritykset.
Myös pohjatietoa ruovikoiden esiintymisestä tarvitaan. Siinä dronella tehtävät ilmakuvaukset ovat hyväksi todettu menetelmä.
Kartoituksia tehtiin hiljattain Kuusistonjärvellä, joka on lähes umpeenkasvanut pieni järvi Kaarinassa. Laajat ruovikot ympäröivät pieneksi kutistunutta vapaata vesialuetta.
Drone ruovikkokartoituksissa
Ruovikoiden kartoitus tapahtuu lentämällä halutussa lentokorkeudessa kartoitusalueella kuvaten suoraan alaspäin ja ottamalla kuvia noin 2-4 sekunnin välein eli kuvia tulee useita satoja kartoituskohteesta riippuen.
Otetut kuvat viedään prosessoitavaksi tietokoneelle ohjelmalla, joka latoo ilmakuvat automaattisesti yhtenäiseksi karttakuvaksi ja antaa valmiin ortomosaiikki-ilmakuvan.
Ilmakuvista saadaan ruovikkopinta-ala ja sen pohjalta esimerkiksi karkea arvio energiasisällöstä käyttäen keskiarvona tutkimuksissa todettua 5 tonnia hehtaarilta kuiva-ainetta ja sen energiamäärää.
Kuusistonjärvestä tehtyä ilmakuvaa voidaan käyttää apuna myös luontokartoituksessa. Ajantasaisessa kuvassa näkyy hyvin vesitaskut, mistä todennäköisesti erilaisia hyönteisiä kannattaa etsiä. Ilmakuvat palvelevat myös mahdollisen niiton suunnittelua.
Kartoituslennoissa lupa-asiat tulee olla kunnossa. Kuusistonjärvi on Natura-aluetta, johon lennätyslupa saatiin ely-keskukselta sekä maanomistajalta. Luonnollisesti dronelentäjän myös tulee osata asiansa ja olla suorittanut lain vaatimat dronetutkinnot.
Järviruoko hyötykäyttöön! - Vesiensuojelun uudet teknologiat ja toimintamallit
Hankkeen tavoitteena on tehdä tutkimus- ja kehitystyötä ruokoliiketoiminnan pullonkaulojen poistamiseksi. Tavoitteena on myös kehittää toimivat tuotantoketjut eri vuodenaikoina korjattujen järviruovikoiden hyödyntämiseksi eri loppukäyttötarkoituksiin, kuten raaka-aineeksi kasvualustoihin turpeen sijaan, maanparannusaineeksi pelloille, biokaasun tuotantoon, karjan rehuksi ja kuivikkeeksi, rakentamiseen, polttoon ja tekstiilikuiduksi.