Lounapuistosta vetovoimaa Saloon ja kiertotalouden edelläkävijä – Turun AMK kehittää Lounapuiston ekosysteemiä

Teksti: Siiri Welling 
Kuva: Lounavoima

Salon Korvenmäen alue on tunnettu lähinnä Lounavoimasta ja Lounais-Suomen jätehuollon jätekeskuksesta. Alueella toimii kuitenkin monia muitakin yrityksiä, ja uudessa Yrityssalon vetämässä hankkeessa pohditaankin nyt, mitä muuta Lounapuistoksi nimetyllä alueella voisi tulevaisuudessa olla.    

– Tällä hetkellä on pohdittu, että tulevaisuudessa Lounapuistossa voisi olla esimerkiksi kierrätyslannoitteiden valmistusta. Maatalous on kuitenkin Salossa ja Somerolla suuri elinkeinomuoto. Toisekseen on pohdittu erilaisten polttoaineiden valmistusta ja jatkojalostusta. Esimerkiksi biokaasun tuotanto voisi olla liiketaloudellisesti järkevää Lounapuistossa, kertoo projektin projektipäällikkö Jussi Somerpalo Yrityssalosta.  

Lounapuisto kiertotalouspuisto 2021–2023-projektia toteuttaa Yrityssalon kanssa Lounavoima, Turun AMK ja Turun yliopisto.  Euroopan aluekehitysrahaston rahoittaman projektin ensimmäisesssä vaiheessa Turun ammattikorkeakoulu on auttanut ja tukenut Turun yliopistoa Lounapuiston vision suunnittelussa. Seuraavaksi on vuorossa kiertotalouden mukaisen ekosysteemin rakentaminen alueelle. Ekosysteemin tarkoituksena on tuoda yhteen eri toimijoita, joiden kanssa yhteistyöllä kehitetään aluetta kohti kiertotalouspuistoa 

– Turun AMK tekee yhdessä Yrityssalon kanssa yrityshaastatteluita ja järjestää tapahtumia alueen toimijoille. Näiden kautta kehitämme verkostoa ja luomme tulevaisuuden Lounapuistolle toimintaedellytyksiä, sanoo Turun ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija Maarit Jaakola.  

– Tärkeää on, että saamme projektin aikana luotua käytännön siitä, että miten ekosysteemin jäsenet tapaavat toisiaan ja miten koko ekosysteemi pyörii projektin päätyttyä, sanoo Turun ammattikorkeakoulun asiantuntija Noora Salmela.  

Tavoitteena monipuolinen kiertotaloustoimija 

Kiertotalouspuisto ei ole ajatuksena uusi, sillä niitä on yksityisten tai kunnallisten jätelaitoksien ylläpitäminä kymmenkunta koko maassa. Turussa vastaava kiertotalouspuisto on Lounais-Suomen Jätehuollon ylläpitämä Topinpuisto . Kiertotalouspuistoissa pyritään kierrättämään esimerkiksi purkumateriaaleja ja teollisuuden sivuvirtoja. Turussa yhtenä kierrätyksen kohteena on tekstiilikierrätys.  

– Emme ajattele, että nämä kiertotalouspuistot ovat kilpailijoita keskenään, vaan näemme niiden pikemminkin tukevan toisiaan. Kiertotalouspuistojen tarkoituksena on kuitenkin hyödyntää alueella jo olevia energia- ja sivuvirtoja. Lounapuiston etu on tietysti se, että alueella sijaitsee jo ekovoimalaitos Lounavoima, sanoo Jaakola.  

Turun ammattikorkeakoulu on tammikuussa järjestämässä kiertotalouspäivän ja helmikuussa Lounapuistopäivän alueella. Tapahtumien tarkoituksena on tietysti Lounapuiston tunnettavuuden lisääminen, mutta myös rakentuvan ekosysteemin toimintojen vakiinnuttaminen ja kasvattaminen.   

– Salon ja Yrityssalon näkökulmasta Lounapuistoon liittyy tietysti isoja toiveita. Tavoitteena on kehittää alueesta vetovoimainen kiertotalouspuisto, joka houkuttelee yrityksiä investoimaan ja sijoittumaan Saloon ja luo samalla työpaikkoja, toimeentuloa ja elinkeinoa, sanoo Somerpalo.  

Ekosysteemin lisäksi tavoitteena on synnyttää alueelle aktiivinen vuorovaikutus Varsinais-Suomen korkeakoulujen kanssa. Uskon, että kiertotalouspuisto tulee tarjoamaan jatkossa erinomaisia yhteistyömahdollisuuksia alueen toimijoiden ja oppilaitosten välillä, sanoo Jaakola. 

Lounapuisto kiertotalouspuisto 2021–2023-projektin on tarkoitus päättyä elokuussa 2023. Projektia toteuttaa Turun ammattikorkeakoulun Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmä.