Pelillistetyn kuntoutuksen vaikuttavuutta esittelevä tutkimus on Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus

Teksti: Siiri Welling 

Monikeskustutkimuksessa seurattiin yli viidenkymmenen noin 60–75-vuotiaan henkilön polven tekonivelleikkauksen jälkeistä kuntoutusta. Puolet ryhmästä kuntoutti leikkauksen jälkeen polveaan tavanomaisilla sairaalasta saaduilla ohjeilla ja puolet räätälöidyillä videopeleillä. 

Pelillistetyssä harjoittelussa käytettiin yhtätoista  videopeliä. Harjoittelun nousujohteisuus varmistettiin lisäämällä viikoittaisten pelien määrää ja kestoa, tehtävien sarjojen ja toistojen määrää sekä pelien intensiteettiä. Analysoitujen tutkimustulosten perusteella tekonivelleikkauksen jälkeinen harjoittelu videopeleillä oli tehokkaampaa tavanomaiseen harjoitteluun verrattuna liikkumiskyvyn edistymisessä. Pelillistetyn harjoittelun ryhmä oli tyytyväisempi leikatun polven toimintaan. Tulosten perusteella hankkeen tutkijat uskaltavat suositella pelillistettyä harjoittelua ikääntyville henkilöille vaihtoehtona tavalliselle kotiharjoittelulle tekonivelleikkauksen jälkeiseen kuntoutukseen.  

– Tutkimuksessa käyttämämme pelillinen kuntoutustapa muistutti hiukan Wii-konsolipelejä. Tutkittavalla oli tabletti, josta (ka) valittiin harjoitusohjelma. Tietokone pyöritti peliohjelmaa, jota seurattiin televisioruudulta. Kinect-liiketunnistinkamera kuvasi tutkittavan liikkeitä ja ohjasi pelifiguuria.  Hankkeessa toteutettu tutkimus osoitti sen, että pelillistetty kuntoutus toimii todella hyvin myös ikäihmisillä, aikaisemmin tällaista ei ole osoitettu, sanoo Turun ammattikorkeakoulun lehtori ja BEE-hankkeen (Business Ecosystems in Effective Exergaming) RCT –tutkimuksen Turun osiosta vastaava tutkimusryhmän vetäjä Niina Katajapuu.  

Vuoden liikuntalääketieteellisen palkinnon jakoi Liikuntalääketieteellinen Seura ja Liikuntalääketieteen keskus. Katajapuu on iloinen palkinnosta ja kiittelee koko työryhmän panosta. Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Maarit Janhunen oli vastaanottamassa palkintoa . Janhunen toteutti tutkimusta Jyväskylässä ja väittelee pelillistetystä harjoittelusta ensi vuoden aikana. 

– Koko konsortio teki hyvää yhteistyötä. Olen iloinen siitä, että onnistuimme viemään tutkimuksen loppuun siitä huolimatta, että koronapandemia laittoi monia suunnitelmia uusiksi. Turun ammattikorkeakoulun tutkijat ovat olleet tiiviisti mukana Maaritin tulevan väitöskirjan osajulkaisuissa, sanoo Katajapuu.  

BEE-RCT tutkimuksessa käytetty pelisovellus kehitettiin Turun ammattikorkeakoulun pelilaboratoriossa Game Labissa yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston fysioterapian asiantuntijoiden kanssa. Päätutkijana toimi Turun yliopistollisen keskussairaalan ortopedian ylilääkäri Keijo Mäkelä. Turun ammattikorkeakoulusta tutkimushankkeeseen osallistui kaksi tutkimusryhmää, Tulevaisuuden interaktiiviset teknologiat ja Wireless Communications and Cybersecurity . Neljä vuotta kestänyt hanke päättyi vuoden 2020 lopussa, mutta julkaisuja hankkeen RCT-tutkimuksesta on vielä tulossa lisää. 

Jatkotutkimuksia tulossa

Katajapuuta kiinnostaa jatkossa lähteä tutkimaan liiketunnistusta, mutta suunnitelmissa on tutkia myös metaversen mahdollisuuksia. Katajapuu vetää Turun AMK:ssa Liikkuva ja toimintakykyinen lapsi ja nuori -tutkimusryhmää. 

– Seuraavaksi haluaisimme kehittää neuroverkoja hyödyntävää liikeanalyysiä, joka toimisi videokuvan perusteella kenttäolosuhteissa ilman ihmiseen asetettavia markkereita. Voisimme saada palautetta oikeasta liikesuorituksesta, ja hyödyntää tätä esimerkiksi etänä toteuttavissa fysioterapiapalveluissa, terveyttä edistävässä liikunnassa ja urheilussa sekä huippututkimuksessa, visioi Katajapuu 

– BEE-hankkeesta muodostunutta erityisosaamista on suunniteltu jatkettavan yhteistyössä Niina Katajapuun tutkimusryhmän kanssa. Erityisenä kehittämiskärkenä jatkossa tulee olemaan monikäyttäjän käyttöliittymien kehittäminen siten, että ohjaaja ja ohjattavat voivat esimerkiksi metaversen välityksellä olla vuorovaikutuksessa kuntoutus- tai liikuntatapahtumassa, sanoo Turun ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden interaktiiviset teknologiat -tutkimusryhmän vetäjä ja BEE-hankkeen konsortion koordinoijana Mika Luimula.  

Tutkimuksesta löydät lisätietoa  tästä ja  tästä.