Tuotekehitysinsinööristä projektitoiminnan ammattilaiseksi: ”Tee asioita, jotka ovat itsellesi merkityksellisiä”

Teksti: Siiri Welling
Kuva: Milla Ranta

Milla Ranta saa energiaa haasteista ja itsensä kehittämisestä. Sen takia hän kahmi lukiossa erilaisia kursseja niin paljon, että päätti suorittaa lukion neljässä vuodessa. 

– Niin tosiaan olin suunnitellut, sillä kaikkien kurssien kanssa valmistuminen kolmessa vuodessa ei vain onnistunut. Kolmannen vuoden keväällä Turun AMK:sta tultiin lukioon esittelemään insinööritutkintoa, jossa pystyi erikoistumaan elintarvike-, bio- tai laboratoriotekniikkaan. ”Insinööriys” resonoi välittömästi sen kanssa mitä pidin kiinnostavana ja innostavana, joten suoritin loput kolmannen ja neljännenkin vuoden opinnoista vielä samana keväänä, kirjoittamatta ylioppilaaksi. Sukulaiset varoittelivat, että ylioppilastutkinnon suorittamatta jättäminen tulee kaduttamaan, mutta eipä ole noiden paperien perään kyselty kertaakaan, sanoo Ranta.  

Lukion jälkeen vuonna 2010 Ranta pääsi opiskelemaan bio- ja kemiantekniikan insinööriksi. Hän suuntautui elintarvikepuolelle, ja teki opinnäytetyönsä laitilalaiselle Munax-yritykselle. Opinnäytetyön tuloksena valmistui munapohjainen proteiinismoothie, joka valittiin vuoden 2015 varsinaissuomalaiseksi tuotteeksi. Tuotetta löytyy vieläkin kauppojen hyllyiltä. 

Munaxin jälkeen Ranta päätyi vielä tekemään töitä tuotekehityksen puolella Liedon Maalaiskanalla. Tehtävänkuva tosin monipuolistui hyvin nopeasti yrityskauppojen myötä. 

– Yrityksestä tuli osa Skandinaavista konsernia ja yhtäkkiä tehdaskokoa piti kasvattaa ja ympäristölupia päivittää. Pienellä perheyrityksellä ei ollut siihen tekijöitä, ja lupa-asiat tulivat minun pöydälleni. Olin tietysti niistä myös kiinnostunut ja halusin oppia uutta. Tuotekehitysprojektien lisäksi olin aktiivisesti mukana myös mm. tuotantolaitoksen laajennusprojektissa ja niistä vuosista syntyi kipinä tehdä töitä projektien parissa, sanoo Ranta.  

Hyppäys projekteihin

Projektityö elintarvikealalla näytti Rannalle, että projektiosaaminen on arvokasta monenlaisissa tehtävissä alasta riippumatta. Aihe kiinnosti Rantaa, joten hän päätti opiskella projektijohtamista. Turun ammattikorkeakoululla oli tuolloin haussa projektijohtamisen Master-koulutus, ja Ranta haki siihen. Opinnot olivat käytännönläheisiä ja sukelsivat syvälle aiheeseen. Opintojen aikana Ranta oli töissä Neste Engineering Solutionilla ja tutustui samalla insinööritoimiston projektimaailmaan ja tapaan tehdä projekteja.  

– YAMK-opinnoissa projektitoiminnan parhaat käytännöt avattiin yksityiskohtaisesti, ja uutta tietoa tuli valtavasti. Opintojen aikana kuulin myös projektitoimistoista: nämä ovat yksittäisiä henkilöitä tai tiimejä, jotka vastaavat projektitoiminnan ja mm. siihen liittyvien prosessien ja työkalujen kehittämisestä organisaatiossaan. Tyypillisesti rooliin kuuluu myös projektihenkilöstön tukeminen ja osaamisen kehittäminen, oli sitten kyseessä asiantuntijat tai johtoryhmä. Tehtävä tuntui kutsuvalta, ja veikin minut sitten Valtorille kehittämään julkishallinnon ICT-projektitoimintaa, sanoo Ranta.  

Tällä hetkellä Ranta toimii projektitoiminnan ja siihen liittyvän osaamisen kehittämiseen, sekä ICT-projektinjohtopalveluihin keskittyvässä Kumura-nimisessä yrityksessä . Ranta on toiminut vuoden alusta lähtien Kumuran Osaamisen kehittämispalveluiden liiketoimintajohtajana. Tehtävä on uudenlainen ja haastava, mutta ennen kaikkea merkityksellinen ja palkitseva.  

– Kauaa en ole vielä uutta rooliani ehtinyt harjoitella, mutta kumuralaisena koen olevani yhteisössä, jossa aidosti välitetään ihmisistä ja projekteista, ja jonka arvojen takana voin seistä 100 %:sti. On voimaannuttavaa, kun töihin voi mennä kokonaisena itsenään, tunteet mukaan lukien. Johtamistehtävässä minua inspiroi se, että jos jokin ei toimi, alkaa syyn etsintä peilistä, sanoo Ranta.  

Projektiosaaminen on välttämättömyys, jos projektien halutaan onnistuvan. Ranta mainitsee kolme yleistä sudenkuoppaa, jotka vaikeuttavat projekteissa onnistumista: Ensimmäinen sudenkuoppa liittyy siihen, ettei organisaatiossa ylipäätään ole yhtenäistä tapaa johtaa projekteja. Silloin organisaatio ei voi tukea projektien onnistumista ja projektin eteneminen on yksilöiden oman kyvykkyyden varassa. Projektien tasolla yleisiä haasteita ovat epäselvät tavoitteet ja roolit – kun ei ole selkää yhteistä suuntaa, eikä ymmärrystä omaan rooliin kohdistuvista odotuksista, on hankala saavuttaa tavoitteita. Yksilötasolla roolista riippumatta haasteena on usein yksin puurtaminen ja mahdollisesti heikot itsensä johtamisen taidot. Ranta muistuttaa, että parhaimmat tulokset saavutetaan aina yhteistyöllä.  

– Itseäni projekteissa kiinnostaa erityisesti se, miten kaikkea aiemmin opittua pystyy soveltamaan ja hyödyntämään uudella tavalla. Ehkä tämä on osa sitä insinöörin ajattelumallia - kaikkeen voi löytyä parempi ratkaisu kulman takaa. Kun projekteihin osallistuu erilaisia ihmisiä kokemuksineen ja osaamisineen, on ratkaisujen määrä rajaton, sanoo Ranta.  

Verkostotoiminnasta kansainvälistä kokemusta

Päivätyön lisäksi Ranta on aktiivisesti mukana Suomen Projektiammattilaiset RY:n nuoriso-osastossa Young Crewssa. Young Crew muun muassa järjestää oppilaitoksille suunnattua projektinhallintakilpailua Project Management Championshipsiä eli PMC:tä , jossa korkeakouluopiskelijoista muodostetut joukkueet ympäri Suomen ottavat mittaa toisistaan. 

Suomen osakilpailussa osallistujat vastaavat projektinhallintaan liittyviin kysymyksiin. Kuusi parhaiten menestynyttä kisaa toisiaan vastaan kansallisen tason finaalissa Espoossa. Voittajajoukkue pääsee vielä tavoittelemaan menestystä kansainvälisessä finaalissa Espanjassa, Valenciassa. Kilpailu on hyvä tapa kartuttaa projektiosaamista ja tarjoaa mahdollisuuden kasvattaa omaa kansainvälistä verkostoa.  

– Finaalitehtävä julkaistaan vasta kisapäivänä, mutta kyseessä on perinteisesti projekti- ja yhteistyötaitoja testaava tehtävä. Viime vuoden kansainvälinen finaali järjestettiin Berliinissä. Suosittelen ehdottomasti osallistumista kisaan, sillä siinä kartuttaa sellaista projektiosaamista ja kansainvälistä kokemusta, kannustaa Ranta. 

Opiskelijalle Rannalla on selkeä vinkki: Mene rohkeasti kohti omia unelmia. 

– Omien arvojen ja asenteiden säännöllinen reflektointi on hyvä rutiini. Pysy siis tietoisena siitä, mikä oikeasti tuntuu itsellesi merkitykselliseltä ja mene rohkeasti sitä kohti. Tee niitä asioita, jotka antavat sinulle energiaa ja voimaannuttavat sinua, sanoo Ranta.