Ideasta tuotantoon: Capstone-yhteistyö auttoi Parlokia tuoteinnovoinnissa

Teksti ja kuva: Siiri Welling 

Mikä olisi tarpeeksi kustannustehokas ratkaisu, mutta samalla helppo ja nopea asentaa? Entä mikä olisi hyvän kannakkeen kestävyys ja käyttöikä? 

Tällaisia kysymyksiä joutuivat opiskelijat Veera Mustajoki ja Julia Merisaari pohtimaan Capstone-projektissaan viime keväänä. Heidän toimeksiantonaan yhdessä viiden muun opiskelijan kanssa oli innovoida sopivia lokasuojien kannakkeita Parlok AB Oy:n käyttöön. Oy Parlok Ab kuuluu maailman johtaviin roiskeenestojärjestelmien valmistajiin, ja valmistaa monipuolisesti myös muita muovituotteita. 

– Tiesimme heti millaisia lokasuojia yritys valmistaa ja millaisia kannakkeita niihin on jo valmistettu, mutta haimme jotain uutta niiden lisäksi, kertoo Merisaari.  

– Sen lisäksi kävimme Parlokin tehtaalla Paraisilla katsomassa lokasuojia ja kannakkeita, jatkaa Mustajoki.  

Opiskelijaryhmän innovointi kesti noin neljä kuukautta, tammikuusta huhtikuuhun. Ryhmä tapasi kaksi kertaa viikossa. Samaan aikaan jokainen mietti itsekseen ratkaisuja, joita sitten jatkokehitettiin yhteisissä tapaamisissa. Tämän lisäksi opiskelijat saivat Parlokilta tukea ja kehitysideoita projektia varten.  

– Saimme Parlokilta myös suoraan dataa esimerkiksi sääolosuhteista ja tarvittavista kestävyysominaisuuksista, eli meidän ei itse tarvinnut lähteä keräämään sitä tietoa. He myös valaisivat meitä esimerkiksi materiaaliominaisuuksista tarkemmin, kertoo Merisaari. 

Projekti ratkaisi ongelmia 

Ryhmällä oli itselläänkin kokemusta erilaisista materiaaleista, jotka voisivat toimia tuotannossa. Merisaari ja Mustajoki kertovat, että opiskelijaryhmän pari jäsentä toimi rekan kuljettajina, joten heillä oli käytännön käsitystä tarvittavista ominaisuuksista.  

Kokonaisuudessaan ryhmä esitteli Parlokille parisenkymmentä ideaa, joista osaa jatkokehitettiin. Oikeanlaisten kannakkeiden ominaisuuksista ryhmä ei voi salassapitosyistä kertoa paljoa. 

– Teimme kannakkeista 3D-mallinnukset, mutta emme lähteneet tekemään varsinaista prototyyppiä. Parlok hoiti jatkotestaukset projektin päätyttyä, kertoo Mustajoki.  

Parlokille projekti toi ratkaisuja tiettyihin kannakeongelmiin. Projektin alussa yritys olisi halunnut aivan uusia kannakeratkaisuja, mutta projektin loppua kohden toimeksianto keskittyi olemassa olevien kannakkeiden jatkokehittämiseen.  

– Opiskelijoiden ideoiden avulla saimme ratkaistua ongelmia. Opiskelijat pyysivät myös apua opettajiltaan FEM-analyysien tekoon ja toimittivat meille analyyseja, vaikka nämä asiat eivät olleet heille vielä niin tuttuja. Niiden avulla me pystyimme määrittämään kannakeosille paksuudet ja tukiraudan muodot, kertoo kehitysinsinööri Pontus Willberg, joka toimi Parlokin yhteyshenkilönä ja veti projektia eteenpäin.  

Parlok teki prototyypin opiskelijoiden innovaation tuloksena. Sitä esiteltiin keväällä Logistiikka ja kuljetusalan messuilla. 

– Ulkopuoliselle henkilölle voi usein olla hankalaa saada hyvää kokonaiskuvaa meidän tuotteistamme, tuotantomenetelmästä ja haasteista, mutta yllättävän nopeasti tämä Capstone-ryhmä tiesi, mistä projektissa oli kyse. Tuntui, että tämä ryhmä teki parhaansa, ja että he olivat kiinnostuneita tehtävästä, kiittelee Willberg opiskelijaryhmää. 

Opiskelijat ovat tyytyväisiä saamaansa oppiin ja harjoitteluun Capstone-projektissa. Vaikka työmäärä oli suuri, tuntui 10 opintopisteen korvaus reilulta ja sopivalta. Lisäksi Mustajoki ja Merisaari ovat tyytyväisiä ryhmän dynamiikkaan Capstonen aikana. Mustajoki ja Merisaari suuntautuvat molemmat tuotekehitykseen, mutta ryhmästä löytyi myös koneautomaation, tuotantotekniikan ja muotoilun opiskelijoita.  

– Se, että olimme kaikki tässä ryhmässä tekniikan alan opiskelijoita, vaikutti positiivisesti ryhmähenkeen, arvioivat Mustajoki ja Merisaari.