Siirry pääsisältöön Siirry hakuun
Sivu päivitetty 19.1.2015
Hammasteknikko Jenni Tuokko

Hammasteknikkokoulutusta Turussa

Turun ammattikorkeakoulussa alkaa syksyllä 2015 uutena koulutuksena hammasteknikkokoulutus. Koulutukseen haetaan kevään yhteishaussa. Hammasteknikkokoulutuksella avautuvat hyvät työnäkymät, sillä alalta on lähitulevaisuudessa jäämässä runsaasti ammattilaisia eläkkeelle.

Teksti ja kuvat: Saija Vanhanen, viestintävastaava

Hammastekniikan opinnoissa yhdistyvät perinteinen käsityö ja nykypäivän teknologiat

Hammasteknikko työskentelee suun terveydenhuollon asiantuntijana, hammasprotetiikan valmistajana. Proteettisesta hoidosta puhuttaessa tarkoitetaan sitä, että puuttuva, poistettu tai tuhoutunut hammas tai hampaita korvataan hammasproteesin avulla.

Hammasteknikko suunnittelee ja valmistaa erilaisia hammasproteeseja ja oikomiskojeita yhteistyössä muun hammashoitohenkilökunnan kanssa. Jokainen proteesi valmistetaan yksilöllisesti kullekin asiakkaalle ja hammasteknikko vastaa hammaslaboratoriossa niiden teknisestä toteutuksesta.

-    Käsityön lisäksi hammasteknikkojen käytössä on tekniikkaa ja automatisoituja koneita, joiden kehitys edistyy nopeasti. Hammasteknikot työstävät materiaaleja esimerkiksi CAD/CAM-jyrsimillä ja 3D-tulostomilla, toteaa lehtori Pasi Alander.

Hammasteknikkokoulutuksen sisältö

Opinnot kestävät 3,5 vuotta. Opinnot sisältävät luento-, verkko- ja simulaatio-opetusta, itsenäistä opiskelua sekä harjoittelua. Lisäksi opintoihin kuuluu opinnäytetyö, joka pyritään tekemään työelämälähtöisissä tutkimus- ja kehittämisprojekteissa sekä hankkeissa.

Opinnoissa paneudutaan erityisesti purennan proteettisen kuntoutuksen hammastekniseen työosuuteen ja valmistustapoihin. Harjoitustöissä opiskelija pääsee kehittämään monipuolisesti teknisten työvaiheiden vaatimia kädentaitoja, niin että valmiudet työskennellä hammaslaboratoriossa eri työtehtävissä olisi riittävällä tasolla.

-    On hyvä, että tekniikan käytöllä on pystytty vähentämään hanttihommia. Tekniikka antaa aikaa paneutua enemmän esimerkiksi estetiikkaan, rungon rakentamiseen, jossa tulee näkyviin juuri hammasteknikon ammattitaito, toteavat hammasteknikot Jenni Tuokko ja Jooa Rissanen.

Materiaalitekninen osaaminen korostuu opinnoissa ja nykypäivän hammasteknikon arjessa, kun käytössä on runsaasti erilaisia materiaaleja kuten keraameja, muoveja ja metalliseoksia.

Koulutuksessa syvennytään myös suun ja hampaiden anatomiaan, mikä vaatii tekijältä hyvää kolmiulotteista hahmotuskykyä. Hammasproteesien estetiikka on myös tärkeää, siksi hammasteknikolla tulee olla hyvä värien ja niiden sävyjen erottelukyky.

-    Opintojen aikana tuleekin tehdä mahdollisimman paljon materiaalikokeiluja ja tutustua hampaiden värianatomian muodostumiseen. Asiakas on tyytyväinen, kun proteesi suussa on samanvärinen kuin hänen muutkin hampaansa, hymyilee Rissanen.

-    Kokeilu ohjatussa harjoittelussa on tärkeää, sillä silloin näkee, miten materiaalit ja värit reagoivat. Ohjauksessa saa heti palautetta työstään, tuumasi Tuokko.

-    Erittäin tärkeää on kokonaiskuvan hahmottaminen, opiskelijan tulee hahmottaa protetiikan koko kirjo ja kenttä sekä se, mitä se tarkoittaa lopputuotteen kannalta asiakkaan suussa. Kun tämän hahmottaa, on helpompi keskittyä pienempiin yksityiskohtiin omassa työssä. Myös oma asema tässä kokonaisuudessa on hyvä hahmottaa, toteaa Tuokko.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

Opiskelu tapahtuu kampusalueella Kupittaalla sekä kaupallisissa hammaslaboratorioissa, joissa on mahdollista suorittaa osa harjoitteluista. Lisäksi koulutusyhteistyötä tehdään suuhygienistikoulutuksen ja Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen kanssa.

Hammasteknikon tulee pystyä päätöksentekoon itsenäisesti sekä yhdessä hoitotiimin kanssa. Tähän tarvitaan hyviä viestintätaitoja, koska neuvonpito potilaille sopivista proteettisista hoitovaihtoehdoista hammaslääkäreiden kanssa on usein tiivistä ja käytössä on ammattisanastoa

-    Laboratorioissa käytetään ammattisanastoa, joka olisi hyvä opetella latinankielellä, se nopeuttaa viestintää ja toimintaa jokapäiväisissä tehtävissä. Samalla oppii helposti englanninkielisen sanaston, jota käytetään ohjelmistojen kanssa, vinkkaavat Tuokko ja Rissanen.

Tuokko ja Rissanen huomauttavat, että teoriaakin pitää opinnoissa olla, sitä ei tule työelämässä, mutta tarve tulee esiin muun muassa hammaslääkärien kanssa työskennellessä. Työtä helpottaa, kun tunnet esimerkiksi purentafysiologiaa tai suun mikrobiologiaa.

Teoriatiedon lisäksi työt on myös opittava tekemään huolellisesti sekä tehokkaasti niin, että oppii myös tarvittaessa joustamaan ja soveltamaan erilaisia tekniikoita. Opintojen ja harjoittelun aikana opiskelija ymmärtää, mihin kannattaa käyttää aikaa enemmän tai mitä työvaiheita pitäisi nopeuttaa, että oman työn laatu ja työn tuottavuus vastaa kaupallisia realiteetteja.

Hyvä työtilanne

Suurin osa hammasteknikoista työskentelee yksityisissä hammaslaboratoriossa tai erikoishammasteknikon potilasvastaanotoilla, sekä yrittäjinä omissa hammaslaboratorioissa. Työmahdollisuudet voivat olla myös myynti- ja konsultointitehtäviä alan hammastarvikeliikkeissä tai asiantuntijatehtäviä alan tutkimusyksiköissä tai alalle materiaaleja valmistavissa yrityksissä.

-    Kommunikointi on tärkeää niin opiskeluaikana kuin työssäkin. Ala on pieni ja tärkeät verkostot kollegoiden ja hammaslääkärien kanssa luodaan jo opiskeluaikana, hammasteknikot Tuokko ja Rissanen toteavat.

-    Valmistuttua töitä on helppo saada, kun hoitaa asiallisesti ja luotettavasti tehtävänsä, omaksuu oman asiantuntemuksensa, he miettivät lopuksi.

Alalla on suuri eläkepoistuma, mistä johtuen hammasteknikkojen työtilanne näyttää valoisalta. Hammaslaboratorioita on ympäri Suomea, mutta paikkakuntakohtaisissa työllistymismahdollisuuksissa on isoja eroja.