Nopeaa parannusta vesistöjen tilaan kemikaalisaostuksella?
Turussa Aurajoen sivuhaarassa, Paattistenjoessa, tutkitaan voidaanko kemiallisella fosforin saostuksella tuoda helpotusta vesistöjen ravinne- ja leväongelmiin. Turun AMK hyödyntää hankkeessa osaamistaan veden laadun reaaliaikaisessa seurannassa.
Teksti ja kuvat: Martti Komulainen
Rehevöityminen on vesistöjemme suurimpia ongelmia, johon haetaan ratkaisuja. Jäteveden puhdistamoista tuttu kemiallinen fosforin saostaminen on menetelmä, jolla voidaan saavuttaa näkyviä tuloksia lyhyessäkin ajassa. Sitä on aiemmin hyödynnetty ensisijaisesti pienten ojien sekä turvetuotannon vesien käsittelyssä.
Toiveena nopeita vaikutuksia veden laatuun
Fosforin saostaminen virtavedestä -hankkeen tavoitteena on selvittää Paattistenjoen pilottikohteessa liukoisen fosforin saostuksen vaikutuksia jokimittakaavassa. -Pääpaino hankkeessa on ympäristövaikutusten seurannassa, toteaa projektipäällikkö Antti Kaseva Turun AMK:sta. Veden laadun jatkuvatoimisessa seurannassa ammattikorkeakoulussa on vahvaa kokemusta ja osaamista. Sen avulla saadaan vesistön tilasta yksittäisiä vesinäytteitä tarkempi kuva.
Menetelmästä toivotaan nopeavaikutteista ja monistuskelpoista vesiensuojeluratkaisua, jolla vähennetään leville käyttökelpoisen fosforin pitoisuuksia vesistöissä. Projektipäällikkö Kaseva kuitenkin korostaa, ettei menetelmää pidä nähdä muita vesiensuojelutoimia poissulkevana ratkaisuna, ja pitkällä tähtäimellä tulee ensisijaisesti pyrkiä ravinnehuuhtoumien syntypaikkatorjuntaan.
Hanke toteutetaan yhteistyössä Turun kaupungin, Turun ammattikorkeakoulun, Kemira Oyj:n, Turun yliopiston, Lounais-Suomen Vesiensuojeluyhdistyksen, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Aurajokisäätiön kesken. Hankkeen päävastuullisena vetäjänä toimii Turun kaupunki, joka on sitoutunut toimimaan Itämeren hyväksi mm. Itämerihaasteen kautta.
Hanke on saanut rahoituksen ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta.
