Sivu päivitetty 29.3.2017

Kohti julkisempaa taidetta

Rakennushankkeisiin integroituna taide voi olla mukana esteettisen ympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa. Taiteilijat vain usein puuttuvat näistä tiimeistä, joissa uusia alueita, julkisivuja ja rakennushankkeita suunnitellaan, tai heidät kutsutaan mukaan suunnitteluun vasta siinä vaiheessa, kun on jo päästy hankkeen toteutusvaiheeseen.

Julkista taidetta on ollut aina. Jälkipolville säilyneet historialliset monumentit ovat olleet oman aikansa taiteen edustajia. Taide on ollut olennainen osa arkkitehtuuria. Vasta modernismin aikakaudella taide karsiutui pois julkisivuista ja rakennusten sisätilojen toteutuksista. Kauneus ja koristeellisuus eivät sopineet puhdaslinjaiseen elementtirakentamiseen. Taide irrotettiin rakentamisesta. Siitä tuli erillinen asia, täydentävä lisähankinta, kuluerä ja jopa poliittinen kysymys. Elämme edelleen tämän muutoksen jälkivaikutuksessa, jossa julkinen taide yhä edelleen mielletään veistoksiksi tai muiksi jälkikäteen hankittaviksi julkisten rakennusprojektien ”postimerkeiksi”.

Taide voisi olla oleellisempi osa arkkitehtuuria ja esim. hyödyntää niitä samoja materiaaleja kuin rakentamisessa muutenkin hyödynnetään.  Uudet materiaalit ja uusi tekniikka tarjoavat myös täysin uudenlaisia tapoja toteuttaa julkista taidetta. Turussa seuraavia potentiaalisia aluekehityshankkeita ovat esim. Linnanflätin alue sekä Itäharjun vanha teollisuusalue, joissa molemmissa esteettisellä aluesuunnittelulla voi olla massiivisia vaikutuksia alueen vetovoimaisuuteen ja tunnettuuteen. Näistä etenkin Itäharjun alue on näyteikkuna Turkuun. Millä tavoin taide voisi tulla vastaan jo heti moottoritieltä Turkuun tultaessa?

Lisäarvoa luovasta suunnittelusta

Näytä lisää

Taide jäsentää rakennettua ympäristöä, lisää viihtyvyyttä ja myös rakennusten sekä niiden ympäristön arvoa. Taiteilijoilla on herkkyyttä tehdä koskettavia asioita, jotka vaikuttavat ihmisiin. Taide kiinnostaa ja herättää huomiota. Rakennushankkeeseen kuuluva taide lisää myös median kiinnostusta kohteeseen. Siksi taidetta voidaankin hyödyntää merkittävänä viestinnän ja markkinoinnin välineenä.

Vaikka on jo olemassa runsaasti onnistuneita esimerkkejä, luova suunnittelu koetaan edelleen rakentamisessa kulueränä, ei arvonluojana. Luovalla suunnittelulla on mahdollista tuottaa sekä taloudellista, sosiaalista että kulttuurista lisäarvoa:

  • Hyvä suunnittelu lisää asuntojen kiinnostavuutta ja liiketoiminnan tehokkuutta sekä toimii erottautumiskeinona.
  • Taiteen tuominen ihmisten arkeen nostaa käyttäjän keskiöön ja rakentaa alueen identiteettiä, jolloin alueiden ja kohteiden arvostus lisääntyy.
  • Yhteistyö ympäristö- ja rakennussuunnittelussa luo toimivaa ja kestävää elämyksellistä elinympäristöä sekä parantaa rakennetun ympäristön laatua ja toimintakykyä.

Myös Rakennetun ympäristön tila 2017 -raportissa luova suunnittelu on nostettu yhdeksi painopistealueeksi: Luova suunnittelu luo merkittävää lisäarvoa – Päämääräksi kestävä rakennettu ympäristö

Turun AMK:n TaideART-hankkeen järjestämässä kaksipäiväisessä seminaarissa (22.–23-3-2017) puhuivat mm. Tuula Lehtinen Frei Zimmer Oy:stä, Anna Rikkinen Teollisuustaiteen liitto Ornamosta ja Ismo Luukkonen Turun AMK:n Taideakatemiasta. Artikkeli on koostettu heidän puheenvuoroistaan. TaideART on kuuden ammattikorkeakoulun yhteinen hanke, jonka aikana kehitetään ja pilotoidaan taiteilijoille tuotteistamisen keinoja ja tuotemalleja yhteistyössä työelämän ja eri taidealojen kanssa.