Uudistuva rekrytointi

Teksti ja kuva: Sinikka Leino

Seija Raesola aloitti tilaisuuden katsauksella rekrytoinnin trendeihin. Listalla oli mm. työnantajakuvan merkitys rekrytoinnille, verkostojen tehokkuus hakijoiden tavoittamisessa ja sosiaalisen median esiinmarssi rekrytoinnissa. Työnantajien pitää tehdä jatkuvasti enemmän töitä voittaakseen parhaat hakijat puolelleen. Työnantajamielikuvalla on merkittävä rooli, etenkin kun parhaat tekijät yleensä ovat töissä. Työnhakijoiden kriittisyys yrityksiä ja näiden arvoja kohtaan kasvaa. Työnhakijat ovat ikään kuin ostoksilla etsiessään uutta työnantajaa: vaihtoehtoja vertaillaan ja arvioidaan kriittisesti ennen lopullista valintaa.

Rainer Carpelan kertoi henkilöarvioinnin muutostrendeistä, mm. perinteiset testipäivät ovat historiaa, koska ihmisten on entistä vaikeampi irrottautua päiväksi. Menetelmät kehittyvät ja käytössä olevien testimenetelmien määrä lisääntyy jatkuvasti ja aikatauluvaatimukset ovat kiristyneet, tulokset pitää saada reaaliajassa. In-house testaaminen on lisääntynyt, kertoi Rainer Carpelan.

Monikanavainen rekrytointi on tätä päivää, kertoi Viivi Naatula. Potentiaalisten kandinaattien määrää ja laatua voidaan laajentaa mm. sosiaalisen median hyödyntämisen ja erilaisten työnhakuportaalien kautta. Suorahakua hyödynnetään tänä päivänä myös asiantuntijatehtävissä. Verkostojen merkitys on valtava rekrytoinnissa. Myös oppilaitosyhteistyö on hyvä keino tutustua tulevaisuuden työntekijöihin ja sitouttaa heidät organisaatioon.  Sujuva rekrytointiprosessi on hyvä käyntikortti.

Työnhakijat arvioivat nyt myös työnhakua kokemuksena: miten prosessi etenee ja millaista vuorovaikutusta yritys tarjoaa hakijoille. Hakijakokemus on rinnastettavissa asiakaskokemukseen ja hakuprosessi on merkityksellinen osa työnantajamielikuvan kehittämistä.