Loppu hammasten kiristykselle
Tiesitkö että purentalihaksetkin kaipaavat rentoutusta? Turun ammattikorkeakoulussa suuhygienistin opintoihin kuuluu Purentafysiologinen hoito -opintojakson osana purentalihasten manuaalista käsittelyä ja rentoutusosaamista. Purentalihasten käsittelyä on mahdollista opiskella myös erillisenä täydennyskoulutuksena.
Teksti & kuva: Tina Myllyniemi
Mitä hyötyä purentalihasten manuaalisesta käsittelystä on potilaalle?
– Purentaelimistön toimintahäiriöiden eriasteiset vaivat ovat melko yleisiä. Onkin todettu, että vaivat ovat hammassäryn jälkeen tavallisin pään alueen kiputila, jonka takia henkilö hakeutuu hoitoon, suuhygienistikoulutuksen lehtori Päivi Pietikäinen Turun ammattikorkeakoulusta kuvailee.
Fysioterapian näkökulma mukana
Muiden lihasten tapaan myös purentalihaksissa voi olla erilaisia jännityksiä ja jäykkyyttä.
– Tähän voivat vaikuttaa esimerkiksi stressi ja siitä johtuva hampaiden narskuttelu öisin, fysioterapian opettaja Kati Kulju Turun ammattikorkeakoulusta kertoo.
– Purentalihasten manuaalisella käsittelyllä ja rentoutuksella on monenlaisia etuja: lihasten verenkierto ja aineenvaihdunta tehostuvat, lihaskireydet lievittyvät ja lihakset rentoutuvat, Kulju jatkaa.
Purentaelimen toimintahäiriöiden hoito on moniammatillista: hoitotiimiin voi kuulua hammaslääkäreitä, kipupsykologi, fysioteraupeutti ja suuhygienisti. Suuhygienistin suorittama purentalihasten manuaalinen käsittely ja rentouttaminen sekä omahoidon ohjaaminen voivat olla osa lihasperäisen purentaelimistön toimintahäiriön kokonaishoitoa.
Täydennyskoulutusta suuhygienisteille
Turun ammattikorkeakoulu järjesti tänä keväänä ensimmäistä kertaa avoimen täydennyskoulutuksen suuhygienisteille purentalihasten rentouttamisesta ja manuaalisesta käsittelystä. Kouluttajina toimivat suuhygienistikoulutuksen ja fysioterapian opettaja yhdessä.
Koulutus sisältää kaksi lähiopetuspäivää, joista ensimmäinen on teoriapainotteinen ja toisena päivänä keskitytään käytännön harjoitteluun. Teoriaosuudessa käydään läpi esimerkiksi purentalihasten anatomiaa, sekä kerrataan yleisesti purentaelimen toimintahäiriöihin liittyviä asioita.
Käytännön harjoittelu koostuu kouluttajien suorittamasta demo-osuudesta ja osallistujien harjoittelusta pareittain.
– Koulutus on saanut osallistujilta hyvää palautetta. Kiitosta on tullut erityisesti käytännön harjoittelusta riittävän pienessä ryhmässä sekä uudenlaisesta moniammatillisesta näkökulmasta suuhygienistin työhön, täydennyskoulutuspäällikkö Tiina Aalto Turun ammattikorkeakoulusta kuvaillee.
Työnantajan on mahdollista tilata Purentalihakset kuntoon -koulutus myös henkilöstökoulutuksena.