Siirry pääsisältöön Siirry hakuun
Sivu päivitetty 24.11.2017

Taide voimaannuttaa ihmisiä, mutta rahoitusta siihen on vaikea saada

Ammattitaitelija saa elantonsa usein erilaisten apurahojen ja sponsorien kautta. Eurojen kuvat silmissä ei taiteilijaksi kannata ryhtyä, mutta monelle alan ammattilaiselle kyse onkin enemmän intohimosta tekemäänsä työtä kohtaan.

Teksti: Julia Lehtilä
Kuva: Julia Lehtilä

Taiteen eri muodoille on yhteiskunnassamme kysyntää, paljonkin. Siitä ovat samaa mieltä niin taiteilijana ja mentorina toimiva Katriina Haikala, kuin kuvataiteen lehtori ja valokuvaaja Ismo Luukkonenkin. Ongelma on siinä, ettei taiteesta aina haluta maksaa. Kuuden ammattikorkeakoulun yhteinen TaideART –hanke pureutuu taiteilijan ansaintamalleihin, rooleihin ja toimeentuloon. Hankkeen tiimoilta Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiaan opiskelijoille ja ammattitaiteilijoille luennoimaan saapunut Haikala kuvailee taidealan tilannetta haasteelliseksi.

– Työmäärä voi kertyä suureksi ja rahoitusta ei ole helppo saada. Myös alan vanhoja toimintatapoja pitäisi saada muutettua, hän kertoo.

– Taiteella pystyy tekemään paljon sellaista, mitä ei muulla tavoin pysty. Kuvailemaan tunteita, kokemuksia ja ilmiöitä yksilön kautta niin, että ne kuitenkin puhuvat universaalia kieltä, hän jatkaa.

Haikala itse on ollut luomassa monia osallistavan taiteen projekteja. Hän pitääkin yhteiskunnallista vaikuttamista tärkeänä taiteen ulottuvuutena: esimerkiksi valokuvan avulla voi voimaannuttaa ihmistä raskaan elämänvaiheen keskellä.

"Kukaan ei tule kotiovelta hakemaan"

Taiteilijana elantonsa tienaaminen vaatii niin itsensä esille tuomista, rohkeutta kuin paljon työtuntejakin. Haikala muistuttaa luennollaan, että kukaan ei tule kotiovelta hakemaan, vaan ammattitaiteilijan pitää olla itse aloitteellinen ja aktiivinen. Hän itse on valinnut ammatikseen taiteilijuuden, mentoroinnin ja kouluttamisen.

Luukkonen puolestaan työskentelee taidetta sivuten opetustyössä.

– Olen sillä tavalla onnellisessa asemassa. Suoraan taiteella eläminen Suomessa on vaikeaa, se vaatii useimmiten kansainvälistä toimintaa. Tilannetta voisi parantaa esimerkiksi se, että taiteilijat saisivat näyttelyistään korvausta, hän kertoo.

Myös kuvataidetta Taideakatemiassa toista vuotta opiskeleva Siiri Viljakka pitää ulkomaille tehtyä työtä tärkeänä sarjakuvataitelijalle.

– Suomalaiset sarjakuvapiirit ovat tiiviit, mutta on haastavaa tienata Suomessa sarjakuvalla. Monet ovatkin tehneet sisältöä esimerkiksi Koreaan, hän kertoo.

Taide vaatii tekijältään intohimoa

Viljakkaa ei alan haastavuudesta huolimatta jännitä tulevaisuus .

– Olen ihan luottavaisin mielin sen suhteen. Elanto tulee taiteen keinoilla tai sitten ei. Kutsun itseäni sarjakuvataiteilijaksi jo nyt, koska olen tätä työtä tehnyt. Asiat kyllä järjestyvät, Viljakka sanoo.

Haikala ja Luukkonen ovat yhtä mieltä siitä, että rikastumismielessä ei taiteilijaksi kannata ryhtyä, mutta kysyntää taiteelle silti on.

– Ihmiset eivät ehkä edes huomaa miten paljon taidetta tulee koko ajan vastaan ja miten se vaikuttaa meihin, Luukkonen summaa.

Intohimo on kaikkien kolmen mielestä avainsana ammattitaiteilijaksi ryhtymisessä. Haikalan mentoroinnissakin yksi asia on ylitse muiden: innostus.

– Jos teissä on tämän päivän jälkeen herännyt uusi innostus taiteen tekemistä kohtaan, olen päässyt tavoitteeseeni, Haikala hymyilee.

Lue lisää: TaideART -hanke