Sote-uudistus tulee joka tapauksessa

Turun kaupungin muutosjohtaja Antti Parpo totesi hallituksen alkuperäisenä tavoitteena olleen, että valinnanvapaus on pääsääntö perustasolla, soveltuvin osin erikoistumistasoilla. Turun kaupunki on tavoitellut tilannetta, että Turun kaupunki vastaisi sote-palvelujen tuottamisesta.

 – Sote-uudistuksen toteuttamisessa on mietittävä, miten palvelut järjestetään, niiden tuottaminen, rahoittaminen ja laatuvaatimukset sekä raportointivelvoitteet, Parpo listaa. 

Hän jatkoi, että lisäksi on mm. järjestettävä tuotantokonserni, luotava omistajaohjaussäännöt, palvelutarjoama, sähköiset asiakassetelijärjestelmät, henkilökohtaiset budjettijärjestelmät, tietointegraatio, toiminnalliset mittarit, tietojohtaminen, strategiat, palvelulupaus. Työtä on paljon.

– Valinnanvapauspilotteihin avataan haku vuodenvaihteessa. Varsinais-Suomi tulee hakemaan rahaa henkilökohtaisen budjetin kokeiluun, erityisesti vammaispalveluun, hän toteaa.

Parpon lisäksi Varsinais-Suomen muutosorganisaatioon on nimetty uusia asiantuntijoita. Henkilöstöä lisätään edelleen vaiheittain.

Eduskunnan terveisinä kansanedustaja Li Andersson mainitsi, että uudistuksessa käsitellään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden lisäksi hallinnollisia yksiköitä, mitkä huolehtivat palvelujen järjestämisestä tai tuottamisesta. 

– Sote-uudistuksen kanssa samanaikaisesti yritetään saada aikaiseksi hallinnollista alueuudistusta Suomessa, Andersson huomauttaa. 

Hän totesi, että kaikki puolueet kannattavat sote-uudistusta. Ne ovat samaa mieltä, että

• yhdenvertaisuutta on lisättävä
• väestön hyvinvointia on edistettävä
• terveyseroja on kavennettava
• kestävyysvajetta on kavennettava.

Andersson mainitsi, että Suomessa asiakasmaksujen osuus terveydenhoitomenoista on Pohjoismaisten suurin. Palvelujen saatavuus ei toimi Suomessa kuten pitäisi. 

– Suomalaisilla pienituloisilla ei ole varaa sairastaa. Tämä ongelma pitää ratkaista. Saavutettavuus pitää ratkaista uudistuksen yhteydessä, hän korostaa.

Ikääntyvien osuus kasvaa ja se on haaste julkiselle taloudelle. Sosiaali- ja terveyspalveluja pitäisi pystyä rahoittamaan väestölle ilman, että saadaan työvoimaa lisää. Hallitus on asettanut tavoitteeksi 3 miljardin laskennallisen säästön.

Samaan aikaan pitää järjestää uusi hallintojärjestelmä. Tavoitteena on saada järkevöitettyä hallintoa, niin että saadaan järjestäjä- ja tuottajaorganisaatioiden määrää pienenennettyä sekä että saadaan demokraattinen ja läpinäkyvä hallintomalli. ICT kulkee rinnakkain maakunta- ja sote-uudistuksen kanssa.

– Kyseessä on vaikea hallinnollinen uudistus, mikä käsittää valtavan summan rahaa, säästöodotuksen, henkilöstömäärän, tietojärjestelmät, ison määrän palveluntuottajia. Tähän lisätään lisäksi politiikka ja ideologinen ulottuvuus.

– Valinnanvapauslain uusi esitys tulee ensi vuonna eduskuntaan. Sitä käsitellään parhaillaan, joten julkista keskustelua tulisi käydä nyt, Andersson korostaa.

Ylen toimittaja Ari Wellingin moderoimassa paneelikeskustelussa kuultiin asiantuntijoiden ajatuksia sote-uudistukseen liittyvistä uhista ja mahdollisuuksista.

Panelistit palvelujohtaja Hannu Lähteenmäki Terveystalosta, palvelualuejohtaja Katariina Korkeila Turun kaupungin hyvinvointitoimialalta, toimitusjohtaja Ville Viitanen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä, tutkimusylilääkäri Päivi Rautava Tyksistä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kokemusasiantuntija Nina Merikanto olivat melko yksituumaisia siitä, että nykyinen palvelujärjestelmä vaatii uudistamista, mutta muutoksessa on taattava eri näkökulmien huomioon ottaminen. Pohjavire keskustelussa oli positiivinen.

– Mehän sen uudistuksen teemme. Tehdään siis parempi järjestelmä, rohkaisi Rautava. 

Turun kaupungin hyvinvointitoimialan viestintäpäällikkö Arto Salo huomauttaa, että viestintä ei ole se, joka tekee sote-uudistusta, mutta ilman viestintää ei sote-uudistus toteudu. Asiat eivät tapahdu itsellään, niistä pitää kertoa.

– Muutoksessa tärkeintä on se, että tullaan kuulluksi. Kuulluksi tulemisessa tarvitaan viestintää ja vuorovaikutusta. Viestintä pitää hoitaa kuntoon, ennen kuin mitään ruvetaan tekemään, Salo kiteyttää.

Hän korostaa, että viestinnän ammattilaisten pitää muistaa kertoa sekin, jos ei ole mitään kertomista. Viestinnässä tähdätään muutosvaiheeseen, muutokseen.

Salo muistuttaa, että Alueuudistus uutisoi uudistuksesta valtakunnallisesti ja Kimpassa – Allihopa Varsinais-Suomen osalta.

Varsinais-Suomen Lape-muutosagentti Mikko Hulkkonen kertoi, että Varsinais-Suomen 27 kuntaa ovat mukana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE). Kärkihankkeet hakevat maakunnallisia toimintamalleja.

Hankkeessa kuvataan lapsiperheiden palveluita. Hulkkonen toteaa, että palveluita tulee muuttaa niin, että ne ovat kaikkien lapsiperheiden tavoitettavissa. Hankkeessa on annettu palvelulupauksia, jotka tulisi toteuttaa tämän ja ensi vuoden aikana.

– Uudistuksen myötä tulisi muuttaa toimintatapoja ja rakenteita. Nykyisessä mallissa on paljon hitautta ylläpitäviä arkiuskomuksia ja toimintatapoja, joihin olemme rakastuneet ja joista ei raskita luopua, Hulkkonen toteaa.

Hän kertoo, että tällä hetkellä 70 % lapsista ja nuorista, jotka ovat sijoitettuna kodin ulkopuolelle, eivät ole saaneet ennen sijoitustaan tarvitsemaansa palvelua. Näin pelataan uhkapeliä lasten ja nuorten elämällä, tulevaisuudella ja myös rahoilla; sijoitettu lapsi maksaa vähintään 100 000 euroa vuodessa.

– Varsinais-Suomessa tarjotaan kehittämispaketteja, jotka haastavat kunnat tekemään yhden asian kuntoon kerrallaan. Olemme myös kehittäneet konkreettisen Pyydä apua -napin, jolla meihin voi olla yhteydessä.

– Suuri visiomme on, että lähdemme toteuttamaan sähköistä perhekeskusta, jotta tulevaisuudessa voimme antaa asiakkaille kännykkään sovelluksen, jossa näkyy maakunnan tarjoamat palvelut. Toteutamme myös neuvola-chatin pian ja suunnittelemme tablettisovellusta lapsille ja nuorille, jotta he voivat pitää yhteyttä sosiaalityöntekijään, kun he tällä hetkellä tapaavat kaksi kertaa vuodessa, Hulkkonen kertoo.

– Sote-uudistuksessa palveluintegraatio on toteutettava niin, että asiakas kokee saavansa palvelun nopeasti. Jos apua joutuu odottamaan kolme kuukautta, palvelun vaikutus romahtaa, Hulkkonen huomauttaa.

Vaativien erityispalvelujen koulutuksen ja tutkimuksen suunnittelun yhteistyökuvioita selvitetään Varsinais-Suomen lapsi- ja perhepalvelujen ympärillä toimivien oppilaitosten kesken.

Lasten ja nuorten osallisuus -tutkimusryhmän vastaava, yliopettaja Eeva Timonen-Kallio Turun ammattikorkeakoulusta toteaa, että tulevaisuudessa LAPE-työtä tehdään lapsi- ja perhelähtöisesti hallinnonalojen – etenkin sivistystoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon – rajat ylittäen, jolloin osaamisalat muuttuvat ja tulee myös uusia osaamisaloja.

– Meillä onkin sosiaali- ja terveysalan yhteistyössä toteutettu ja vireillä monia hankkeita lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamisen uudistamiseksi, Timonen-Kallio mainitsee tyytyväisenä.

Turun AMK:ssa ylempään AMK–tutkintoon tähtäävät opiskelijat Mette Huuskonen, Tiina Mäkilä, Suvi Simelius–Nieminen ja Jenni Vaskelainen järjestivät kaksipäiväisestä seminaarista sote-päivän. Seminaarin järjestäminen vaatii paljon järjestelyjä ja yhteydenottoja. Siksi toiminta tulee suunnitella hyvissä ajoin.

– Suunnitteluun pitää varata riittävästi aikaa. Me aloitimme suunnittelun maaliskuussa. Ohjelmarunko oli valmiina jo keväällä. Vastaavaa tilaisuutta järjestäessä tulee olla ajoissa yhteydessä puhujiin. Mitä tunnetumpi puhuja, sen aikaisemmin hänen kalenterinsa täyttyy. Myös it-asiat on hoidettava kuntoon ja it-asiantuntijat kannattaa pyytää tilaisuuteen mukaan. Heidän apuaan yleensä kuitenkin tarvitaan, jotta kaikki toimii, opiskelijat toteavat.

Myös tilaratkaisut kannattaa harkita tarkkaan. Opiskelijat totesivat, että he olisivat päässeet helpommalla Ruiskadun kampuksella tutussa ympäristössä, mutta tapahtumasta tuli antoisampi ICT-Cityssä. Tällä he viittasivat viestiseinään, joka heillä oli käytössä.

– Viestiseinä oli hyvä, sillä sai heti viestiä kysymykset ja kommentit. Me myös osallistimme kuuntelijat viestiseinän kautta. Paneeli esitysten keskellä oli toimiva, virkistävä ja ihmisiä aktivoiva. Paneeli oli positiivinen, asiantuntijat olivat samanmielisiä ja -linjaisia, vaikka toimittaja sanoikin heitä roustaavansa, opiskelijat naureskelivat.

Ryhmän ohjaaja, yliopettaja Raija Nurminen on ylpeä opiskelijoiden tai leidien, tai kuten Nurminen heitä lämpimästi puhuttelee, toiminnasta.

– Kaikki opiskelijat ovat toimineet erittäin hyvin, ryhmällä oli tarkka työnjako. Jokaiselle pitää antaa tilaa oman asiantuntijuuden mukaan, jotta heidän vahvuutensa nousevat esiin. Ohjaajan tehtävä on seurata sivusta, missä mennään, Nurminen hymyillen toteaa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kehittäminen -tutkimusryhmän vastaava Sini Eloranta Turun AMK:sta mainitsee, että sosiaali- ja terveysalan ylemmän AMK–tutkinnon opiskelijoille seminaari oli järjestämisvastuun lisäksi oiva oppimisareena sekä maakunnallinen verkostoitumistilaisuus tulevia työtehtäviä ajatellen.

– On tärkeää muistaa, että ammattikorkeakoulut tuottavat 80 % sote-työvoimasta, niistä työntekijöistä, jotka mahdollistavat ja varmistavat viime kädessä uudistuksen onnistumisen, Eloranta jatkaa.