Sivu päivitetty 13.2.2018

Avoimuutta ja kansainvälisyyttä

Suomen hallitusohjelman pitkän aikavälin tavoite on, että ”Suomi vuonna 2025 on avoin ja kansainvälinen, kieliltään ja kulttuuriltaan rikas, hyvä maa”. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisellä toiminnalla on samansuuntaiset tavoitteet.

Teksti: Anne Kuusisto

Turun AMK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Anu Härkönen toimii tänä vuonna PINNET-verkoston eli Suomen ammattikorkeakoulujen kv-päällikköjen verkoston puheenjohtajana.

Härkönen on myös OKM:n nimittämän Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisten asioiden foorumin työvaliokunnan jäsen. Vuoden alussa perustetun foorumin tehtävänä on seurata korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisten linjausten toteuttamista ja määritellä kansainvälistymiselle tavoitetaso vuodelle 2025.

– Ammattikorkeakoulujen kv-toimintakenttä on muuttunut jatkuvasti 2000-luvulla. Nyt ajankohtaisia haasteita ovat muuan muassa EU:n ulkopuolelta saapuvien tutkinto-opiskelijoiden lukuvuosimaksuihin ja osaamisen vientiin liittyvät asiat sekä YAMK-tutkintojen kansainvälistäminen. Samalla kansainvälisen toiminnan prosessien ja mittarien kehittämistyö jatkuu, toteaa kv-konkari Anu Härkönen.

PINNET-verkoston päätavoitteena on kehittää ja vahvistaa ammattikorkeakoulujen kansainvälistymistä. Työtä on tehty yhdessä vuodesta 2004.

– Olen toiminut kansainvälisyyden puolesta AMK:ssa jo vuodesta 1999. Korkeakoulujen kv-toiminta on lisääntynyt vuosien varrella valtavasti, mutta tekemistä, sekä perustyötä että toiminnan kehittämistä, riittää edelleen. Usein ajatellaan esimerkiksi perinteisten opiskelijavaihtojen tapahtuvan nykyään kuin itsestään, mutta tosiasiassa jokaisen meiltä lähtevän ja Turkuun saapuvan opiskelijan vaihto maasta toiseen vaatii lukuisia työvaiheita useilta henkilöiltä sekä meillä AMK:ssa että yhteistyökorkeakouluissamme, alkaen ihan apurahojen anomisesta.

Lähetin juuri kaksi Erasmus-liikkuvuushakemusta. Niillä anomme Euroopan komissiolta rahoitusta opiskelijoiden ja henkilöstön ”eurooppalaiseen liikkuvuuteen” ensi lukuvuodeksi. Sillä tarkoitamme harjoittelua ja vaihtoja Euroopassa. Toimintamme on laajentunut myös globaaliin liikkuvuuteen, toteaa Härkönen. 

Kiinalaisia opiskelijoita Turussa

Näytä lisää

Kansainvälinen toiminta pitää sisällään opiskelijavaihtojen lisäksi myös paljon muuta. 

On oppimissuunnitelmien kansainvälistämistä, koulutusvientiä, kv-viikkoja ja asiantuntijavierailuja ja lisäksi muun muassa opettajien ja muun henkilöstön kansainvälisiä vaihtoja. Strategisen kumppanuusverkostomme CARPEn tavoitteena on tukea erityisesti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaamme, joka onkin jo varsin kansainvälistä.

Turun AMK:lla on lukuisia kansainvälisiä kumppaneita ympäri maailmaa. Muun muassa Turun kiinalaisen ystävyyskaupungin Tianjinin teknillisen yliopiston opiskelijoita valmennetaan Turun AMK:ssa tällä hetkellä yrittäjyyteen liittyvissä opinnoissa. Lisäksi meille on tullut kiinalaisia opiskelijoita täydentämään sairaanhoitajaopintojaan. Jatkossa on tarkoitus syventää edelleen yhteistyötä tianjinilaisten yhteistyökorkeakoulujen kanssa esimerkiksi kaksoistutkintojen kautta. Lisäksi 14 miljoonan asukkaan Tianjinissa olisi paljon mahdollisuuksia yritysyhteistyöhön ja asiaa kartoitetaankin yhdessä Turku Science Parkin kanssa.

 – Kiinan presidentti Xi vieraili Suomessa viime vuonna ja tietenkin korkeakoulujen kv-toiminta heijastelee myös yhteiskunnallisia ja poliittisia yhteyksiä isommassa kuvassa, muistuttaa Härkönen.

Turun AMK kiinnostaa

Näytä lisää

Turun AMK:lla on hyvän kouluttajan maine. Tulijoista huolehditaan ja heille järjestetään myös vapaa-ajan ohjelmaa asianmukaisen opetuksen lisäksi. Englanninkielinen opetustarjonta ja kv-opiskelijatuutorit pitävät huolta tänne tulleiden opiskelijoiden sopeutumisesta osaksi ammattikorkeakoulun arkea.

Anu Härkönen kertoo, että viime vuonna opiskelijoiden joukossa oli ensimmäisen kerran tulijoita enemmän kuin lähtijöitä: Turun AMK:sta lähti noin 300 opiskelijaa ulkomaille joko opiskelemaan tai suorittamaan harjoittelua, mutta Turkuun tuli vielä isompi määrä ”vaihtareita”. Myös Turun yliopiston kanssa yhteistyössä toteutettu Turku Summer School kokosi osallistujia aina Japanista, Brasiliasta ja Kanadasta asti.

Vaikka kansainvälisestä toiminnasta saatu palaute on useimmiten hyvää ja kansainvälistymistä pidetään yleisesti ottaen positiivisena asiana, liian ruusunpunaisia laseja ei kuitenkaan saa käyttää, sanoo Härkönen. Hän tekee tutkimusta korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen ja kulttuurienvälisyyteen liittyvistä mielikuvista, odotuksista ja uskomuksista. Jatko-opinnot Helsingin yliopistossa ovat loppusuoralla.

– Koulutuksen kansainvälistymiseen liittyy usein idealismi, missä ei sinällään ole mitään vikaa. On kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota myös sen mukanaan tuomiin monimutkaisiin, ristiriitaisiin ja jopa kielteisiin asioihin. Esimerkiksi asenteet muualta tulleita kohtaan ovat koventuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessakin. Sen vuoksi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymykset tulee ottaa ennakoivasti esille, Härkönen sanoo. 

– Korkeakoulujen ja koulumaailman ylipäätänsä tulisi pitää tuntosarvet pystyssä ja olla esimerkkinä muulle yhteiskunnalle sen osalta, että erilaisuus yhdistää ja rikastuttaa meitä kaikkia. Onneksi Suomessakin on entistä enemmän monikulttuurisia ryhmiä, jo päiväkodeissa. Myös kansainvälinen työ voi auttaa huomaamaan, että samanlaisia – ja keskenään erilaisia – ihmisiä on joka puolella maailmaa, summaa Anu Härkönen.