Tekoäly kumppaninamme matkalla tulevaisuuteen
Tekoäly keksittiin käsitteenä jo vuonna 1956 Dartmouthin yliopiston konferenssissa. Tekoälyä onkin kehitetty ja sovellettu aina siitä lähtien, mutta vasta viimeaikainen voimakas kehitys ja menestyksekkäät sovellukset ovat osoittaneet sen mahdollisuudet konkreettisesti.
Teksti: Johanna Stenroos-Vuorio
Tekoäly on tänä päivänä kaikkialla. Uskotaan, että se mullistaa liikenteen, teollisuuden, terveydenhuollon ja työelämän seuraavien vuosien aikana. Tekoäly on yksi nopeimmin kasvavista globaaleista teknologioista. Ilmiö koskee meitä kaikkia, ja siksi on tärkeää, että keskustelussa ovat mukana muutoksesta parhaiten ymmärtävien lisäksi myös tavalliset kansalaiset sekä päätöksentekijät.
”Julkista keskustelua seuratessa tulee helposti sellainen olo, että tekoäly olisi viimeisten parin vuosikymmenen juttu. Kysymys on kuitenkin matkasta, joka alkoi jo 1940 - 50-lukujen taitteessa”, pohdiskeli yliopettaja Harri Jalonen Turun ammattikorkeakoulusta avatessaan seminaarin.
Mitä tekoälylle kuuluu nyt Suomessa vuoden 2018 alussa? Helmikuisessa Tieken järjestämässä Suomi tekoälyn paalupaikalla –seminaarisarjan toisessa seminaarissa pohdittiin tekoäly-ilmiötä laajasti sekä tutkimuksen että yritystoimijoiden näkökulmasta.
”Tutkimukset tulevaisuudesta ennustavat, että tekoäly voi jopa kaksinkertaistaa Suomen talouskasvun vuoteen 2035 mennessä” (Tiedosta, Tietoyhteiskunnan kehittäjä 1/2017). Ei siis ihme, että se kiinnostaa. Mitä Suomen ja suomalaisten tulisi sitten tehdä, jotta Suomi voisi seistä tekoälyn paalupaikalla nyt ja tulevaisuudessa? Elämme historiallisia hetkiä. Tärkeää olisi pohtia yhdessä, millaista yhteiskuntaa tai tulevaisuutta olemme rakentamassa.
On oikea aika pohtia tekoälyn hyödyntämistä
Suomi on jo nyt edelläkävijä tekoälyn hyödyntämisessä. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tekoälyohjelman ulottuvuuksia keynote-puheenvuorossaan esitellyt ylijohtaja Ilona Lundström TEM:stä totesi haluavansa syöttää sekä paikalla olleille kuulijoille että jokaiselle suomalaisille lusikallisen uskoa siihen, että me suomalaisina voimme olla kehityksen etunenässä.
”Nyt on juuri oikea aika miettiä, miten saamme asioita tämän teeman osalta eteenpäin. Suomi on kansakuntana miettimässä asiaa juuri oikealla hetkellä”, Lundström sanoi.
Koska Suomessa on runsaasti teknologiaosaamista ja innovatiivinen kansa, voi Suomi todella ottaa paikkansa globaalin kilpailun eturintamassa.
”Uskallus olla nopea, uskallus olla rohkeasti muita edellä”, se on suurin haasteemme kehityksen tiellä, totesi Ilona Lundström. On otettava rohkeasti käyttöön suomalaisen yhteiskunnan vahvuudet kuten dynaaminen start-up-kulttuuri, tiedonkulun avoimuus ja kattavat datarekisterit. Näillä eväin Suomella on kaikki mahdollisuudet maailman johtavaksi tekoälymaaksi.
Laaja ja kaikkeen liittyvä tekoäly
Puoli päivää kestäneessä seminaarissa kuultiin erilaisia näkökulmia ja kokemuksia tekoäly-ilmiöstä. Tämänhetkisellä teknologian kehityksellä on laajoja vaikutuksia lähes kaikkiin tuntemiimme aloihin. Ajoittain virinneessä keskustelussa kuultiinkin hyviä näkökulmia ja pohdintoja nykyiseen kehityksen kulkuun liittyen.
Tekoälyn sovelluksista autonomisissa ja etäohjatuissa laivoissa kertoi Jussi Poikonen Rolls-Royce Marinelta. Silo.ai:n perustaja Ville Hulkko puolestaan pohti, mitä jokaisen johtajan tulisi tietää tekoälystä. Liiketoimintaympäristössä johtajan olisi Hulkon mukaan tärkeä tunnistaa, mikä on yrityksen ”learning loop”. Bisnestavoitteen tulee siis olla erittäin selkeä, jotta käytössä olevaa dataa voitaisiin tulkita luotettavasti.
Professori Tomi Dahlberg, Turun kauppakorkeakoulusta, kertoi kuulijoille älykkäistä ratkaisuista logistiikkatietojen vaihdossa meriteollisuudessa. On tiedettävä, mitä valtavasta datamäärästä ollaan hakemassa. ”Tekoäly ei voi ratkaista ongelmaamme ihmisten luomasta digitaalisen tiedon määrästä. Ellet tiedä datasta mitään, et saa siitä millään irti sitä, mitä tarvitset.” totesi Dahlberg.
Turussa tapahtuu tekoälyn alalla paljon. Loppuvuonna 2017 Turun yliopisto ilmoitti rekrytoivansa luonnontieteiden ja tekniikan tiedekuntaan yksitoista professoria tai apulaisprofessoria, jotka aloittavat työnsä ensi elokuussa 2018. Yliopisto panostaakin tulevaisuuden teknologioihin viemällä tekoälyyn liittyvän osaamisen näin uudelle tasolle. ”Turun yliopisto tukee toiminnallaan Lounais-Suomen elinkeinoelämässä parhaillaan menossa olevaa teknistaloudellista kehitystä”, Juho Vaiste, Turku AI Society, totesi.
Miten tekoäly sitten mahdollisesti muuttaa vaikkapa työelämää? Työelämän kehittämisestä digiaikakaudella kertoi Työterveyslaitoksen Pauli Forma. Työelämän kehittämisen lisäksi työhyvinvoinnin teemaa esiin nostanut Forma kertoi, että Työterveyslaitos on yhteiskunnan tasolla miettimässä ja koostamassa kokonaisvaltaista kuvaa työelämästä. ”Teknologia antaa paljon mahdollisuuksia myös työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämiseen”, totesi Forma.
Pääministeri Juha Sipilä on linjannut, että Suomi haluaa olla tekoälyn ykkösmaa maailmassa. Ja kuten todettua, tekoäly on yksi nopeimmin kasvavista globaaleista teknologioista. Koska on selvää, että ilmiö koskee meitä kaikkia, on keskustelua jatkettava.
Suomi tekoälyn paalupaikalle -seminaarisarjan seuraava tilaisuus on Porissa toukokuussa. Seminaarisarjan tavoitteena on kannustaa suomalaisia yrityksiä hyödyntämään globaalin digitaalisen murroksen mahdollisuudet.
