Sivu päivitetty 27.4.2018

Sote-uudistukseen on valmistauduttava koulutuksella

Turun AMK:n sosiaali- ja terveysalan ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijat järjestivät kolmannen sote- seminaarin. Sote & henkilöstö -seminaarissa Laura Saurama kertoi henkilöstön sijoittumismahdollisuuksista. Juhani Soini esitteli Terveyskampus Turun toimintaa ja tietoa tuli myös sote-uudistukseen liittyen taloudesta ja tietojärjestelmistä.

Turun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan YAMK-opiskelijat Heidi Isokääntä, Kaisa Leppänen, Emmiliina Luostarinen-Lindgren ja Siiri Meriluoto avasivat seminaaripäivän toivottaen niin puhujat kuin seminaariin osallistuvat tervetulleiksi.

Uusilla yhteistyömuodoilla ja kustannustehokkaalla taloudella sote-uudistukseen 

Turun AMK:n vararehtori Juhani Soini kertoi, että Terveyskampus Turku sai alkunsa sote-uudistuksen alkuvaiheissa. Suomessa ainutlaatuiseen keskittymään kuuluvat Turku Science Park, Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Yrkeshögskolan Novia ja Åbo Akademi.

− Painopisteet toiminnassa ovat koulutus, tutkimus- ja innovaatiotoiminta. Pyrimme vähentämään hallinnollisia esteitä toiminnan kehittämiseksi. Medisiina D on tällä hetkellä suurin uusi toimintaympäristö, jossa meillä on yhteisiä koulutuksia ja tutkimustoimintaa.

− Terveyskampus Turun myötä on syntynyt ainutlaatuinen kommunikaatioyhteys eri alojen välillä ja yhteistyö on huomattu myös kansainvälisesti, iloitsee Soini.

Kustannuksia on hillittävä

Näytä lisää

VSSHP:n hallituksen varapuheenjohtaja Ville Valkonen kertoi suomalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän olevan maailmanhuippua.

Hän halusi kuitenkin tuoda esiin sote-palvelujärjestelmän menojen kasvavan nopeammin suhteessa muihin EU-maihin sekä liian paljon suhteessa tuottavuuden kasvuun. Tuottavuus vaihtelee suuresti eri kuntien välillä.

− Henkilöstön riittävyys tulee olemaan haaste, kun elinajan odote kasvaa ja väestörakenne pienenee. 2030-luvulla ei ilman toimenpiteitä pystytä huolehtimaan yli 75-vuotiaiden hoivamenoista. Siitä selviydytään, se ei ole mahdotonta, mutta kulujen hillitsemistä se vaatii, Valkonen selittää.

− Sote-uudistuksen taustalla on isot muutospaineet. Kustannuksia pitää vähentää muun muassa tilojen paremmalla käytöllä, henkilöstön organisoinnilla ja digipalveluiden hyödyntämisellä, hän jatkaa.

Henkilöstön osaaminen ja koulutus tärkeää

Näytä lisää

Sote- ja maakuntauudistus henkilöstön näkökulmasta oli Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen henkilöstöpäällikkö Laura Sauraman aiheena. Henkilöstöjärjestöjen kanssa neuvotellaan koko ajan henkilöstön tilanteesta. Henkilöstölle muutos tulee olemaan valtava ja he tarvitsevat siinä tukea.

− Koko muutoksen keskeisin asia on henkilöstö, sen osaaminen ja kyky sopeutua muutokseen. Henkilöstön tulee nyt keskittyä perustehtäväänsä, työkykyynsä ja huolehtia omasta jaksamisestaan.

− Ihmisten johtaminen muutosten keskellä ei ole helppoa. Toivomme kaikkien viestivän asiasta positiivisesti ja asiallisesti.

Saurama totesi, että esimerkiksi kotihoidossa tulee kehittää toimintaa hyödyntämällä muun muassa ICT-mahdollisuuksia. Hän totesi, että säästöjä tulee pitkällä tähtäimellä, mikäli toimintamallissa toteutetaan huomattavia toiminnallisia muutoksia.

− Meillä on hyvin vähän osaamista tiedolla johtamisesta, tiedon analysoinnista. Jotta palveluosaamisen laatu pidetään tasaisena, tarvitaan ammattitaitoista moniammatillista osaamista, muun muassa sosiaalipuolen ja sopimusjuridiikan osaamista.  Tähän on onneksi valtavat mahdollisuudet yhteistyössä Turun AMK:n ja yliopiston kanssa. Meillä on paljon onnistumisen mahdollisuuksia, mutta kyllä myös muutama sudenkuoppakin tulee vastaan, Saurama toteaa lopuksi.

Neuvontaa, ohjausta ja päätöksentekoa

Näytä lisää

Talentian erityisasiantuntija Marjo Katajisto toi esiin sosiaalihuollon laillistettujen ammattihenkilöiden tehtävät sotessa.

− Sosiaalihuollon henkilöstö antaa konsultaatiopalveluja sosiaali- ja terveyskeskuksille, arvioi asiakkaiden palvelutarvetta ja ohjaa asiakkaat tarvittaessa hakeutumaan maakunnan liikelaitoksen palveluihin.

Katajisto toteaa, että sosiaalihuoltoa tulisi viedä asukkaiden koteihin ja ympäristöihin, joissa he elävät ja asuvat. Silloin asukkaat saisivat tukea luontevasti oman elämäntilanteensa selvittelyyn. Työ vahvistaisi ammattilaisen ja asiakkaan välistä luottamusta ja loisi vahvan perustan tavoitteelliselle muutostyölle.

Työssä tulisi hyödyntää sosiaalityöntekijöiden, sosionomien, geronomien ja kuntoutuksen ohjaajien vahvuuksia työmenetelmien ja monitoimijaisen yhteistyön rakentamisessa.

− Kustannusten hillitseminen ei saa johtaa henkilöstöresurssien leikkaamiseen eikä palvelussuhteen ehtojen heikentämiseen. Kustannussäästöillä ei voi perustella esim. kelpoisuusvaatimuksista tinkimistä palvelun laadun ja vaikuttavuuden kustannuksella, hän toteaa.

Tietojärjestelmät isossa osassa sote-uudistuksessa

Näytä lisää

Palvelujohtaja Markus Vehmanen ja tuotepäällikkö Erika Huusko CGI:stä puhuivat aiheesta Tietojärjestelmät hidasteesta hyödyksi – asiakkaan ja ammattilaisen välisen vuorovaikutuksen tulevaisuus.

– Tavoitteena tietojärjestelmien kehittämisessä on, että tietoa kerätään vain kerran. Tietoa tulisi tuottaa oikeassa vaiheessa, oikeassa paikassa ja oikeille henkilöille, rooli-, työtehtävä-, yksikkö- ja organisaatiokohtaisesti, Vehmanen kuvaa.

– Asiakas pitää osallistaa oman hyvinvointinsa hoitoon mm. pelillistämisellä. Tiedon keruussa tulisi hyödyntää myös asiakkaalta saatavaa tietoa ammattilaisen antaman tiedon rinnalla.

He painottivat, että asiakkaan näkemykset ja toiveet tulisi huomioida palvelusuunnitelmien koostamisessa ja sisällössä. Erityisesti pitkäaikaissairaat tuntevat usein oman tilansa hyvin.

Asiakas on kunkku

Näytä lisää

Paneelikeskustelun vetäjänä Turun Sanomien päätoimittaja Riitta Monto veti positiivisessa hengessä sote-uudistusta koskevaa paneelia, johon osallistuivat Tehyn varapuheenjohtaja Pipsa Allenilta, Turun yliopiston dekaani Pentti Huoviselta, Talentian erityisasiantuntija Marjo Katajistolta, Superin Turun ammattiosaston puheenjohtaja Jaana Rönnholmilta, Länsi-Suomen Terveystalon yksikönjohtaja Mika Vilkki, Varsinais-Suomen Sote- ja maakuntauudistuksen henkilöstöpäällikkö Laura Saurama.

Sotessa on parasta, että tavoitteet ovat hyvät palvelujen järjestymiseen, 330 kunnan tilalle tulee 18 maakuntaa, järjestämisen ja rahoituksen integraatio, kustannusten hallinta, yksilötasolla hoitoon pääsyn helpottuminen sekä valinnanvapaus.

Monto totesi, että kustannuksia pyritään hillitsemään, mutta mihin säästöt kohdistuvat? Mikä on henkilöstön tilanne Varsinais-Suomessa?

– Kustannuksia hillitään tukihenkilöitä vähentämällä ja tehostamalla ict:tä. Vaikka henkilöstökulut ovat suurimpia, osaavan henkilöstön ei tarvitse olla paikastaan huolissaan. Henkilöstöä kuullaan. Nyt tarvitaan monenlaista johtamista ja ymmärrystä, tarvitaan työyhteisötaitoja (myös alaisella).

Työyhteisötasolla tulee prosesseja kirkastaa, tehtävänkuvaukset ja työn vaativuuden arviointi tulee saada kuntoon, työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää työn oikea mitoittaminen ja tiedonkulku.

– Asiakas on kunkku, seuraavana työntekijä ja alimpana esimies, joka mahdollistaa hyvän työn.

Tukea muutokseen

Näytä lisää

Raision kaupungilta muutosagentti Mikko Hulkkonen avasi lapsiperhepalveluiden muutosohjelmaa ja auttajien osaamistarpeita tulevaisuudessa. Hän totesi, että sosiaalialan työntekijämäärä on suuri ja alalla pitäisi tarkistaa työnjakoa.

– Olisi huomioitava asiakastyön määrän rajaaminen, mietittävä pitäisikö työntekijän asiakasmäärässä olla ylä- ja alaraja. Uudistuksessa on mietittävä palvelujärjestelmäosaaminen ja palvelupolkujen rakentaminen. Riskinä tulevassa uudistuksessa on, että tulee raja-aukkoja eri palveluiden välillä, Hulkkonen pohtii.

Projektipäällikkö Kristiina Hellsten Turun kaupungilta kertoi, miten sote-uudistukseen on Turun kaupungissa valmistauduttu otsikolla Tietoa, koulutusta ja osallistamista – johdolle tukea sote-spurttiin.

– Esimiestyö ja johtaminen on tärkeää tulevassa sotessa. Muutokseen liittyviin tunteisiin on vastattava avoimella vuorovaikutuksella ja jatkuvalla tiedottamisella. Työntekijät tulee ottaa mukaan suunnitteluun, Hellsten kuvaa.

Muutokseen liittyy toimintakulttuurin ja toimintatapojen muutos, jotka vievät aikaa useita vuosia. Muutoksia tulee arvioida kriittisesti ja niitä pitää pystyä muokkaamaan tai korjaamaan tarvittaessa. Koulutusta tullaan tarvitsemaan paljon, jotta tulevaan muutokseen ollaan valmiita.

– Muutoksessa potilas- ja asiakasturvallisuus ovat ykkösasia, samoin lähiesimiesten tukeminen on avainasemassa, Hellsten toteaa.