Valmiuksia päätöksentekoon ja ongelmanratkaisuun
Haastamalla itsensä voi oppia johtamiskykyä ja toiminnan uudistamista monimutkaisissa, vaikeasti ennakoitavissa ja uutta strategista lähestymistapaa vaativissa työ- ja opiskeluympäristöissä. Tätä tarjoaa Kliinisen asiantuntijan ylempi AMK -koulutus.
Tällaiseen haasteeseen tarttui myös Nina Arponen. Hän työskentelee Rauman kaupungin sosiaali- ja terveysvirastossa, lääkärien ja hoitajien vastaanotolla. Hänen tehtäviinsä kuuluvat itsenäisen sairaanhoitajan vastaanoton pitäminen sekä puhelinpalvelu.
– Olin jo jonkin aikaa suunnitellut opiskelujen aloittamista, mutta alkuperäinen suuntaus oli hieman toisenlainen. Kliinisen asiantuntijan koulutusohjelman sisältö tuntui kuitenkin heti kiinnostavalta ja omalta, enkä ole hetkeäkään katunut, että muutin alkuperäistä suunnitelmaani, toteaa Arponen.
– Koulutusohjelman sisältö tuntui vastaavan juuri niihin ammatillisiin osa-alueisiin, joita olin halukas lähtemään itsessäni kehittämään. Koulutusohjelman sisältö tuntui myös vastaavan työelämän vaatimiin lisääntyneisiin osaamistarpeisiin, hän jatkaa.
Kokonaisvaltaista oppimista
Koulutus on Arposen mukaan tarjonnut laaja-alaisemmat ja systemaattisemmat valmiudet potilaiden tutkimiseen ja ohjaamiseen sairaanhoitajan vastaanotolla. Se on tarjonnut lisää valmiuksia ja varmuutta itsenäiseen päätöksentekokykyyn ja ongelmanratkaisutaitoihin sekä edistänyt kriittistä ajattelukykyä. Hän on myös saanut mahdollisuuden osallistua organisaationsa laatu- ja kehittämistoimintaan.
– On vaikeaa eritellä tiettyä yksittäistä opittua asiaa, vaan näen koulutuksen mukanaan tuoman ammatillisen kasvun ja kehityksen kokonaisvaltaisena oppimisena sekä ammatillisen osaamisen laaja-alaisena avartumisena ja syventymisenä, hän tuumaa.
– Opittujen asioiden hyödyntäminen työssä ei mielestäni ole riippuvainen työpaikasta tai työnkuvasta, vaan se vaatii oman oivalluksen syntymisen sekä ”palojen paikoilleen loksahtamisen”. Tämän jälkeen paluuta vanhaan ei enää ole, eikä voi olla, hän huomauttaa.
Tulevaisuudessa Arponen toivoo työnkuvansa painottuvan entistä enemmän laatu- ja kehittämistyöhön sekä osaamisen johtamisen elementteihin.
– Kliinisen asiantuntijan opinnot ovat avanneet ovia organisaatiomme sisällä ja nykyistä suuntaa, liittyen tulevaisuuden suunnitelmaani, voidaan pitää lupaavana, myöntää Arponen.
Työnantaja ja perhe kannustavat
Työnantaja on tukenut Arposen omaehtoista opiskelua myöntämällä jokaista suoritettua yhdeksää opintopistettä vastaan yhden palkallisen vapaapäivän. Arponen on myös tätä etuutta opintojen edetessä hyödyntänyt.
Lähipäiviin osallistumisen hän on ratkaissut vuosilomapäiviä hyödyntäen. Muutamia lähipäiviä työnantaja on hänelle myöntänyt koulutuspäiviksi, silloin kun lähipäivän tai seminaarin teema on keskeisesti liittynyt Arposen työnkuvaan tai sen on katsottu edistävän työpaikan toimintaa.
Arponen kertoo tehneensä opinnäytetyön, joka on työelämän kanssa yhteistyönä tehtävä kehittämisprojekti, omaan organisaatioonsa Rauman kaupungin sosiaali- ja terveysvirastoon.
– Työnantaja tuki kehittämisprojektin etenemistä myöntämällä kuhunkin kolmen viikon työvuorolistaan yhden palkallisen vapaapäivän kehittämisprojektin eteenpäin työstämistä varten, iloitsi Arponen.
Arposella perheineen oli ennakkokäsitys opiskelun mukanaan tuomasta yhteisen ajan vähenemisestä. Opintojen edetessä oma tyyli ja tapa opiskella löytyivät kuitenkin nopeasti, joka omalta osaltaan auttoi myös opiskelun mukanaan tuomien töiden organisoinnissa. Töiden asianmukaisen organisoinnin myötä, perheen yhteistä aikaakin on kyetty järjestämään.
– Liikaa ei varmasti voi korostaa perheen tuen, ymmärryksen ja jouston tärkeyttä opiskelun aikana. Onnekseni, kaikkea edellä mainittuja olen saanut omalta perheeltäni, myöntää Arponen.
Opiskelusta ja opinnoista
Arponen kehottaa uusia opiskelijoita myös rohkeasti hyödyntämään opintojen mukanaan tuomia lukuisia mahdollisuuksia nähdä ja kokea asioita, joihin ei välttämättä muussa yhteydessä tarjoutuisi mahdollisuutta.
– Tehtävien palautukseen liittyvistä sovituista aikatauluista kannattaa mahdollisuuksien mukaan pyrkiä pitämään kiinni, etteivät työt kasaantuisi.
– Ehdottomasti kehottaisin myös osallistumaan järjestettäviin lähipäiviin, hän toteaa ja jatkaa, lähipäivien voidaan katsoa tarjoavan sellaista arvokasta ja rikasta keskustelua sekä tietoa, ideoita ja informaatiota, josta mahdollisesti muuten jää paitsi. Lähipäivien voidaan katsoa toimivan myös verkostoitumis- ja miksei vertaistukiryhminäkin.
Kliinisen asiantuntijan koulutusohjelman koulutuspäällikkö Pia Ahosen mukaan vaativan tason kliininen asiantuntijuus muodostuu kliinisen osaamisen, kehittämisosaamisen ja asiantuntijuuden syventävien opintojen kokonaisuudesta. Kliinisen asiantuntijan opinnot toteutetaan monimuotomenetelmin. Kliinisiä taitoja opiskellaan laboraatio-opetuksessa simuloiduissa tilanteissa sekä aidoissa potilas- tai asiakassuhteissa.
– Koulutusta voidaan luonnehtia ”hands on” –ylemmän ammattikorkeakoulutason koulutukseksi. Koulutuksessa kehittyy sellaista kliinistä osaamista, jonka johdosta hoitotyön kliininen asiantuntija kykenee toimimaan itsenäisenä asiantuntijana vaativissa hoitotyön tehtävissä, kuvaa Ahonen.
Hän toteaa myös, että koulutusohjelmasta valmistuneiden rooli on keskeinen kliinisen asiantuntijan roolin kehittämisessä ja tunnetuksi tekemisessä.
– Valmistuneiden verkostoituminen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla vie roolin kehittymistä eteenpäin. Myös esimiesten ja omien organisaatioiden tuki on tärkeää niin koulutuksen kuin asiantuntijan roolin kehittämisessä, toteaa Ahonen lopuksi.