Sivu päivitetty 13.6.2018

Ihokin kaipaa terveydenhoitoa

Iho on ihmisen suurin elin, ja sen terveys on Turun ammattikorkeakoulun uuden artikkelikokoelman aiheena. Opinnäytetöihin perustuva julkaisu kokoaa yhteen tuoretta tutkimustietoa ihon terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja yleisimmistä ihosairauksista. Lisäksi julkaisu sisältää osion esteettisestä hoitotyöstä, joka on kasvava ala tänä päivänä.

Teksti: Tina Myllyniemi

Terve, hyvinvoiva iho suojaa meitä erilaisilta haitallisilta ympäristötekijöiltä, huolehtii kehon lämmönsäätelystä ja toimii puolustusmekanismina taudinaiheuttajia vastaan. Ihon terveydestä tulee huolehtia koko elämän ajan, ja ihossa myös näkyy ihmisen yleinen terveys ja hyvinvointi.

– Ihoterveydestä ei vielä löydy kovin paljon suomenkielistä hoitotyön näkökulmasta tuotettuja julkaisuja. Halusimme osaltamme paikata tätä vajetta toimittamalla ajankohtaisen perustietopaketin ihon terveydenhoitotyöstä laadukkaiden opinnäytetöiden pohjalta, hoitotyön lehtori Maika Kummel selittää.

Ajankohtainen tietopaketti ihon terveydestä

Ihon terveydeksi -julkaisun ensimmäisessä Ihon terveydenhoitotyö -osiossa keskitytään ihon terveyteen vaikuttaviin tekijöihin, yleisimpiin ihosairauksiin ja niiden hoitoon sekä erilaisten ihomuutosten vaikutuksiin. Artikkelit käsittelevät esimerkiksi melanooman tunnistamista perusterveydenhuollossa, aknen hoitoa sekä erilaisten ihomuutosten vaikutusta ihmisen elämänlaatuun.

Julkaisu on tarkoitettu oppimateriaaliksi terveydenhuollon ammattilaisille ja alan opiskelijoille, mutta se soveltuu hyvin myös jokaiselle ihon terveydestä kiinnostuneelle.

Ihon terveyteen on alettu kiinnittää huomiota opetuksessa ja tutkimusryhmässä

Turun ammattikorkeakoulussa on erityisesti terveyden edistämisen tutkimusryhmässä ja terveydenhoitajien koulutuksessa kiinnitetty viime vuosina enemmän huomiota ihon terveyteen. Terveyden- ja sairaanhoitajaopiskelijat ovat tuottaneet viime vuosina useita ihoterveyteen liittyviä opinnäytetöitä, joihin käsillä oleva julkaisu perustuu.

– Ihon terveydenhoitotyötä ei juurikaan käsitellä suomalaisessa hoitotyön koulutuksessa, mutta ihotautien hoitotyön opetusta järjestetään vaihtelevasti suomalaisissa korkeakouluissa, hoitotyön lehtori Susanna Mört kertoo.

Turun ammattikorkeakoulussa ihon terveydenhoitotyö on lisätty hoitotyön opetussuunnitelmaan (2016–2020) vaihtoehtoisiksi suuntaaviksi opinnoiksi.

Esteettinen hoitotyö on kasvava ala

Esteettisellä hoitotyöllä tarkoitetaan hoitotyötä, joka tarjoaa plastiikkakirurgisia, elektiivisiä (ei-päivystyksellisiä) sekä minimaalisen invasiivisia (kajoavia) lääketieteellisiä toimenpiteitä muutoin terveille aikuisille edistämään heidän tyytyväisyyttään fyysiseen olemukseensa. Esteettisten toimenpiteiden määrä on jatkuvassa kasvussa. Minimaalisen invasiiviset esteettiset toimenpiteet ovat tuoneet vaihtoehdon perinteiselle plastiikkakirurgialle, ja niitä tehdäänkin yhä enemmän.

Julkaisun sisältämässä esteettisen hoitotyön osiossa keskitytään yleisimpiin non-operatiivisiin hoitoihin (ilman veistä tapahtuvat hoidot, esim. pistoshoidot, mikroneulaus ja kemialliset kuorinnat), yleisimpiin esteettisiin toimenpiteisiin tutkimuskirjallisuuden näkökulmasta, esteettisen hoitotyön eettisiin kysymyksiin sekä esteettisen hoitotyön koulutuskysymyksiin.

Esteettisen hoitotyön korkeakoulutasoista koulutusta ei ole tarjolla Suomessa ja erittäin vähäisissä määrin muualla Euroopassa.

– Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa tunnistetaan esteettisen hoitotyön erityisala, ja näissä maissa järjestetäänkin terveydenhuollon ammattilaisille korkeakoulutasoista koulutusta. Toivottavaa on, että myös Suomessa tarjottaisiin vastaavaa koulutusta. Näin hoitotyön ammattilaisten erikoisosaaminen ja työnkuva täydentyisi ja alalle saataisiin huippuammattilaisia, jotka osaisivat työskennellä eettisesti ja potilasturvallisuutta edistäen, Kummel toteaa.

Lataa julkaisu ilmaiseksi käyttöösi tai tilaa painettuna:
Ihon terveydeksi

Maika Kummel & Susanna Mört (toim.)

Ihon_terveydeksi_etukansi2.jpg

Toimittajien vinkit kesäiholle

  1. Iho kannattaa suojata laajakirjoisella (suojaa sekä UVB- että UVA-säteiltä) aurinkosuojavoiteella, jonka aurinkosuojakerroin on vähintään 30.
  2. Aurinkosuojavoidetta tulee lisätä säännöllisin väliajoin etenkin uimisen ja hikoilun jälkeen.
  3. Suosi aurinkolaseja ja leveälierisiä hattuja. Varsinkin pienet lapset kannattaa suojata auringolta vaatteiden avulla.
  4. Hakeudu varjoon etenkin keskipäivällä klo 11–15.
  5. Muista nauttia riittävästi raikasta vettä.