Sano se selkeästi – varsinkin terveysalalla
Jokainen sairastunut tietää, että terveysneuvonta on ensiarvoisen tärkeä viestinnän muoto. Nykypäivän vuorovaikutteisuus luo siihen omat haasteensa, kun ”asiantuntijoita” on netti väärällään. Internetistä ja sosiaalisesta mediasta on tullut yhä tärkeämpi terveystiedon lähde.
Viesti ymmärrettävästi terveydestä ja hyvinvoinnista -seminaari houkutteli paikalle ison yleisön Turun AMK:ssa. Terveys ja hyvinvointi -sektorin koulutusjohtaja Anne Isotalo korosti avaussanoissaan viestinnän merkittävää, nykypäivänä hyvin monipuolista roolia.
Terveysviestinnän asiantuntija, YTT Sinikka Torkkola luennoi seminaarissa aiheesta ”Sosiaali- ja terveysalan asiantuntija digitaalistuvassa mediajulkisuudessa” ja THL:n tiedottaja Mari Kiviniemi aiheesta ”Sosiaali- ja terveysalan ammattilainen asiantuntijaviestijänä”.
Jokainen on viestijä ja viestintä kuuluu kaikille. Parhaimmillaan viestit menevätkin aiotusti perille, mutta liekö se kuitenkaan mahdollista? Taas kerran muisteltiin jo edesmenneen Osmo A. Wiion lakeja 70-luvulta: ”Viestintä yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta.” Näillä totuuksilla mennään edelleen, vaikka ihminen on niin kovin viisas ja sosiaalinen media on niin valtavan nopea… Viestintään pitää kiinnittää huomiota.
Tolkku mukaan ja tietoa tiiviisti
Yliopistotutkija Sinikka Torkkola muistutti, että terveydenhuollon asiantuntijoiden työ on muuttunut merkittävästi digitalisaation myötä. Alalla on käynnissä iso kulttuurinen muutos ja yleisesti ollaan menossa palvelutarjonnan ja laadun arvioinnin suuntaan.
Tieteellistä näyttöä ei ole siitä, että varsinaiseen terveyskäyttäytymiseen voitaisiin vaikuttaa viestinnällä. Auktoriteetit ovat rapautuneet, viestintä on monisuuntaista ja somekriisien mahdollisuus kurkkii usein olkapäällä. Tärkeä oppi on, miten ”kämmit” hoidetaan – kriisiviestinnän perusteet on hallittava.
Sosiaalisesta mediasta haetaan nopeasti tietoa, mielellään myös vertaistukea ja sitä toista mielipidettä. Lääkäriin mennään usein valmiiksi jo omien diagnoosien ja reseptitoiveiden kanssa.
– Suomalaisista 16 – 74 -vuotiaista jopa 67 % on käyttänyt internetiä sairauksiin, ravitsemukseen tai terveyteen liittyvän tiedon etsintään, Torkkola tiesi.
Some-tutkimukset osoittavat joka tapauksessa, että aktiivinen vertaistuki lisää hyvinvointia, voimaannuttaa potilasta ja tasapainottaa valtaa ammattilaisen ja potilaan välillä.
Medialukutaidon vahvistamista tarvitaan kuitenkin edelleen, jotta oikean tiedon perillemenoa voidaan tukea. Kysymykseksi jäi, tarvitaanko alalle yhä enemmän ennakointia, some-seurantaa ja verkkoluotaajia?
Viesti vaikuttavasti
Käytännön viestintätyötä tekevä tiedottaja Mari Kiviniemi puhui seminaariväelle selkeästi viestinnän perusteista. Viestittäessä on muistettava asiakas. Ei puhuta itsestä, ei meidän tarpeista ja toiveista vaan viestitään sille, jota asia koskee.
Viestinnällä pitää vaikuttaa. Aristoteleen ajassakin käytiin ja jälleen todettiin ihmisen muuttumattomuus: Ethos (uskoisiko tuota?), Logos (onko tuossa järkeä?) ja Pathos (tunteet, tarina - liikuttaako tämä asia?). Samat totuudet toimivat edelleen.
Kapulakieli kampittaa kaiken viestinnän. Persoonallisuus, totuus (ei keksittyjä tarinoita!), kontrastit ja poikkeukset kiinnostavat. Tiedotteet kirjoitetaan ymmärrettävästi, konkreettisesti ja mobiiliystävällisesti.
– Turhakkeet saa unohtaa. Tärkeilevä sävy, turhat sanat (iäkäs vanhus) ja puuduttavat ilmaukset on syytä jättää teksteistä heti pois, muistutti myös some-etiikasta ja visuaalisesta viestinnästä luennoinut Kiviniemi.
Teksti: Anne Kuusisto