Sivu päivitetty 19.10.2018

Kiertotalousleiri pyrkii tarjoamaan kestävämpiä toimintamalleja yrityksille ja opiskelijoille

Yritykset ja opiskelijat eristäytyvät ulkoisesta maailmasta 24:ksi tunniksi. Yritysten edustajat pääsevät hetkeksi arjen ulkopuolelle paneutumaan liiketoimintansa perusasioiden äärelle. Opiskelijat taas saavat mahdollisuuden testata osaamistaan käytännössä sekä kasvattaa ammatillisia verkostojaan.

Teksti ja kuvat: Sara Malve-Ahlroth

Tältä kuulostaa vuosittainen Challenge Turku goes Green -leiri, joka kokosi monialaisen opiskelijaporukan kehittämään tulevaisuuden kiertotalouskeskuksia Kaarinaan. Leiri järjestettiin 4. - 5.10.2018 ja se räätälöitiin 6Aika: Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -projektin yritysten tarpeisiin.
 
Leiri rakennettiin toimeksiantajien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Yritykset kaipasivat raikkaita, jopa hulluja ideoita kiertotalouskeskustensa liiketoimintamalleihin. Lounais-Suomen Jätehuolto ja Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut HSY saapuivat leirille antamaan toimeksiannon. Tämän lisäksi he olivat mukana leirillä sparraamassa opiskelijoita ja arvioimassa lopputuotoksia. 24 tuntia on lyhyt aika, mutta intensiivinen yhdessäolo tuo tekemiseen aivan uuden ulottuvuuden.

Innoleiri2.jpg

 
- Tuntuu, kuin olisimme viettäneet yhdessä pidemmänkin aikaa! Nykyisen hektisen some-kauden aikana tällainen fyysinen yhteinen tekeminen tulee tarpeeseen ja virkistää ajattelua arjen puurtamisen keskellä, sanoo leirin järjestäjä Sara Malve-Ahlroth.

Leiri oli kiertotalousyhteiskunnan pienoismalli

Perinteisesti opiskelijat jaetaan monialaisiin ryhmiin, jotka kisaavat keskenään siitä, kuka kehittää parhaan ratkaisun yhteiseen ongelmaan. Innovaatioleirit saattavat usein olla varsin yksisuuntaisia prosesseja, joissa toisesta päästä systeemiin syötetään yritysten haasteet ja opiskelijoiden osaaminen ja leirin lopputuloksena odotetaan tiimien toisistaan erillään kehittämiä ratkaisuja. Tällä kertaa leiri haluttiin kuitenkin toteuttaa kiertotalouden ajattelun mukaisesti myös syvälisemmällä tasolla.
 
Kiertotalous perustuu resurssien kiertoon ja yhteen hiileen puhaltamiseen. Yhteiskunnassa ja yrityksissä kiertäviä fyysisiä ja abstrakteja resursseja on mahdotonta saada kiertämään ilman saumatonta yhteispeliä. Samalla voidaan vastata luonnonvarojen hupenemisen ja ympäristön pilaantumisen haasteisiin.
 
Konkreettisesti kiertotalous toteutui leirillä monella tasolla - toimeksiannon, toiminnan ja resurssien kulutuksen perspektiivistä. Toimeksianto vaati opiskelijoilta kiertotalouden mukaisten ajattelun sisäistämistä. Toiseksi leirin perusajatus oli, että toistensa kanssa kilpailemisen lisäksi opiskelijatiimien tuli tehdä yhteistyötä muiden tiimien kanssa yhdistämällä ratkaisunsa yhdeksi kokonaisuudeksi. Yhteistyön toteutuminen oli yksi tärkeä arvostelukriteeri. Lisäksi leirin käytännön järjestelyissä leirin ekologinen jalanjälki pyrittiin minimoimaan välttämällä jätteen syntymistä ja tarjoamalla vain kasvipohjaisia ja mahdollisimman lähellä tuotettuja ruokatarjoiluja.
 
- Muodostimme vuorokauden ajaksi ikään kuin kiertotalousyhteiskunnan pienoismallin Ala-Lemun kartanolle. Leirin avulla saimme konkretisoitua opiskelijoille, yrityksille ja jopa itsellemme, miten kiertotalous toimisi käytännössä, kiteyttää Malve-Ahlroth.
 

Voittajatiimin materiaalikierrätysterminaali

Jokaiselle tiimille oli valittu oma erikoistumisalansa kuvitteellisen kiertotalouskeskuksen verkostosta: materiaalien käsittelyterminaali, kiertotalouskoulu ja vierailukeskus, online-jakamisalusta ja materiaalien lajitteluasema. Voittajatiimi kehitti oman ratkaisunsa materiaalien lajitteluaseman toteutukseen.
 
- Materiaalien lajitteleminen vaatii paljon resursseja ja siihen kaivataan tehokkaampia ja liiketaloudellisesti kannattavampia konsepteja. Voittajatiimi onnistui kehittämään innovatiivisen ratkaisun tähän haasteeseen, kertoo toimeksiantaja Tuomas Alijoki Lounais-Suomen Jätehuollosta.
 
Tiimin ratkaisussa erityistä oli rikkinäisen kuluttajaelektroniikan korjauspalvelu, jossa lajitteluasema toimii välikätenä kuluttajien ja elektroniikka-alan yritysten välillä. Lajitteluasema keskittyy ensiluokkaisen asiakaskokemuksen luomiseen. Samalla prosessissa syntyy avointa dataa elektroniikkatuotteiden käytöstä ja vioista muiden yritysten hyödynnettäväksi. Lisäksi lajitteluasema kehittäisi lajitellun kierrätysmateriaalin laadunhallintaan uudenlaisia toimintamalleja. Linkki muiden tiimien kiertotalouskonsepteihin syntyi lajitteluaseman muille tarjoamista varastointi- ja lajittelupalveluista.
 
Kaikki leirin aikana kehitetyt ideat annettiin toimeksiantajayritysten käyttöön, ja Turun ammattikorkeakoulu tukee ideoiden kehittämisessä eteenpäin. Leirillä syntyneet ideat ja verkostot jatkavat siis elämäänsä myös leirin jälkeen. Samaan aikaan mukana olleiden opiskelijoiden ajatteluun on saatu istutettua kiertotalousajattelun siemen.
 
Challenge Turku goes Green -leiri järjestetään vuosittain vaihtuvilla teemoilla yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehityshankkeiden sekä yritysten kanssa. Lisäksi leiri on osa laajempaa Opiskelijakaupunki Turku -yhteistyötä. Katso Tutka Pro:n video leiriltä.