Sivu päivitetty 28.11.2018

Oivalluksia kulttuurihyvinvoinnista

Miten kulttuuri ja taide voisivat olla osana tulevaa työtäni tukemassa asiakkaitteni tai minun itseni hyvinvointia? Tämän kysymyksen äärellä oltiin Turun ammattikorkeakoulun Hopea-hankkeen sosiaali- ja terveysalan ensimmäisen vuoden opiskelijoille järjestämässä kulttuurihyvinvoinnin koulutuspäivässä marraskuun 13. päivänä.

Päivän tavoitteena oli tutustua kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutuksiin sekä antaa ideoita kulttuurin ja taiteen käyttämiseen omassa tulevaisuuden työssä.

Teksti: Anna-Mari Rosenlöf

Taide sosiaali- ja terveysalan työssä

Kulttuurihyvinvoinnin koulutuspäivään osallistui n. 100 tulevaa sosionomia, kätilöä ja sairaanhoitajaa sekä heidän opettajiaan Turusta ja Salosta. Aamupäivällä pohdiskeltiin kulttuurihyvinvoinnin syvintä olemusta sekä tutustuttiin aiheeseen liittyvään tutkimukseen ja lämmiteltiin iltapäivän työpajoja toiminnallisilla ja keskustelevilla harjoitteilla. Kouluttajina olivat Turun AMK:n kulttuurihyvinvoinnin yliopettaja Liisa-Maria Lilja-Viherlampi, nukketeatterin lehtori Marja Susi ja projektisuunnittelija Liisa Laitinen sekä terveysalan lehtori Jaana Tomppo ja sosiaalialan lehtori Outi Linnossuo.

– Halusimme tarjota syksyllä opintonsa aloittaneille opiskelijoille oivalluksen ja inspiroitumisen eväitä kulttuurihyvinvoinnin äärellä, sanoo yliopettaja Liisa-Maria Lilja-Viherlampi.

 

Taide kohtaamisen tukena

Näytä lisää

Ennen kulttuurihyvinvoinnin koulutuspäivään osallistumista opiskelijat pohtivat ennakkotehtävässä mitä sisältöä taide voisi tuoda heidän työhönsä tulevassa ammatissa. Taide voi liittyä esimerkiksi asiakkaan kohtaamiseen:

– Jos asiakkaan kanssa ei ole yhteistä kieltä tai hän ei muuten osaa kertoa tunteistaan tai ajatuksistaan verbaalisesti, niistä voisi kuitenkin kertoa piirtämällä, maalaamalla, näyttelemällä tai monella muullakin taiteellisella tavalla. Taide voi rentouttaa, viedä ajatukset hetkeksi toisaalle.

– Taide voisi tuoda tulevaan ammattiini luovuutta muuttuviin tilanteisiin. Hoitajana olisi hyvä pystyä "vaihtamaan roolia" nopeasti ja ilmaisemaan itseään monipuolisesti, jotta kommunikointi kaikenikäisten ja -taustaisten asiakkaiden kanssa sujuisi.


Taide herätti ennakkotehtävän perusteella monenlaisia tunteita. Useat opiskelijat kertoivat ennakkotehtävässä myös omasta suhteestaan taiteeseen:

 

- Musiikki, kuvataide ja sanataide ovat kaikki keinoja, joita voi käyttää useiden eri asiakasryhmien kanssa. Rytmin ja sävelten kieli on universaali, kommunikointi liikkeen ja kuvan keinoin on valtava voimavara. Niin taiteen tekeminen kuin sen kokeminen voivat nostaa pinnalle syvältä kumpuavia tunteita ja herättää ajatuksia. Suhtautuminen taiteeseen on kuitenkin niin henkilökohtaista, että sen hyödyntäminen toimii vain yksilön omista lähtökohdista, ei itsetarkoituksellisena tai päälle liimattuna metodina. Uskon, että vaikkapa lasten kanssa työskennellessä taide-elämys voi herätellä puhumattomat puhumaan ja ylivilkkaat pysähtymään.

 

Taide rentouttaa ja voimaannuttaa

Näytä lisää

Kulttuurin ja taiteen merkityksistä, mahdollisuuksista ja vaikutuksista on runsaasti tutkimustietoa. Vähintään yhtä tärkeää on havahtua tunnistamaan kulttuurihyvinvointia arkipäivän ilmiönä ja mahdollisuutena – osana hyvää elämää – omaa ja toisten. Koulutuspäivään osallistuneet opiskelijat näkivät taiteen myös rentouttavana ja voimaannuttavana työvälineenä monien eri asiakasryhmien kanssa. Erityistä huomiota saivat vanhukset ja lapset:

– Esimerkiksi musiikki voi rentouttaa potilaita ja helpottaa toimenpiteitä.

– Taide ja taiteen käyttö hoitotyössä on tärkeä kanava potilaiden hyvinvoinnin edistämiseen. Samalla tavalla kuin taide on tärkeää terveelle ihmiselle ja rikastaa jokaisen yksilön elämää, on se sairaalle ehkä jopa tärkeämpi väylä itseilmaisuun ja itsetutkiskeluun. Taide voi myös viedä pois hetkestä ja auttaa niin jatkamaan. Uskon, että tulen turvautumaan paljon taiteeseen varsinkin vanhustyössä ja lasten kanssa.

– Musiikkia, tauluja... Mitä tahansa jotta terveydenhuollon tiloissa ei tulisi liian laitosmainen olo. Välillä on todella vaikeaa katsoa palvelutalojen tiloja niiden ankeuden takia, ei kukaan sellaisessa viihdy pitkään.

 

Kokeilemalla rohkeasti itse opit parhaiten

Näytä lisää

Iltapäivän työpajoissa kokeiltiin kulttuurihyvinvoinnin ammattilaisten kanssa erilaisia taiteen menetelmiä ja tutustuttiin taiteilijoihin ja kouluttajiin, jotka työskentelevät taiteen keinoin erilaisten ihmisten kanssa. Työpajoissa liikuttiin luovasti, tehtiin musiikillisia harjoituksia, palikkateatteria, kokeiltiin draaman menetelmiä, kuvallista ilmaisua ja sanataidetta. Jokainen opiskelija pääsi osallistumaan yhteen työpajaan. Myös hoitotyön opettajat saivat eväitä siihen, miten kulttuuria ja taidetta voisi hyödyntää opetuksessa.

Työpajoihin osallistumiseen kynnys oli korkea, vaikka niihin osallistuminen ei edellyttänyt minkäänlaista ennakko-osaamista, taitoa tai omaa taideharrastusta. Kannustavasta työpajaosuuden mainostuksesta huolimatta lounaan jälkeen opiskelijoita kerääntyi paikalle aamupäivää huomattavasti vähemmän.

Päivän päätteeksi kerätyt palautteet kuitenkin yllättivät positiivisuudellaan:

– Kaikki työpajakokeilut mahdollisiksi kaikille! Jäi harmittamaan, etten päässyt kokeilemaan useampaa.

– Saimme paljon konkreettisia harjoitteita ja menetelmiä työkalupakkiimme sekä teoriaa niitä tukemaan.

– Aivan mahtava päivä, kerta kaikkiaan. Hyvässä suhteessa teoriaa ja tekemistä! Työpajatyöskentely ja sen purku oli mainio tapa tutusta toiminnallisten menetelmien todellisuuteen. Ne jotka lähtivät pois lounaan jälkeen, menettivät paljon!

– Sain paljon vahvistusta omille ajatuksilleni musiikin voimasta. Tutkittua tietoa on, ja haluaisin hyödyntää uutta tietoa tulevaisuudessakin.

– En yhtään tiennyt mihin olin tulossa, mutta meissä kaikissahan asui pieni runoilija! Tuli tunne, että voin ja osaan.

– Tuli hyvä mieli itselle ja monenlaisia ajatuksia siitä, miten tätä voisi käyttää jatkossa.

– Todella rentouttava ja mieltä avaava tanssituokio yhdessä tehden ja heittäytyen.

– Sain paljon uusia työkaluja ylipäätään elämään.

Kulttuurihyvinvointia myös jatkossa

Näytä lisää

Koulutuspäivä antoi sekä Hopea-hankkeen kouluttajille että opiskelijoille uusia näkökulmia moniammatilliseen yhteistyöhön. Seuraavaksi kulttuurihyvinvoinnin teema on esillä Turun ammattikorkeakoulun terveydenalan opettajien kehittämispäivässä 29. marraskuuta, jolloin tutustutaan mm. forum-teatteriin haastavien tilanteiden työmenetelmänä teatteri-ilmaisun ohjaajaopiskelijoiden kanssa. Turun ammattikorkeakoulussa alkaa tammikuussa 2020 ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava kulttuurihyvinvoinnin koulutus, jossa sosiaali-, terveys- ja kulttuurialan ammattilaiset opiskelevat yhdessä. Koulutukseen haetaan syksyn 2019 yhteishaussa.

 

 

Teemapäivän järjestivät Turun ammattikorkeakoulun

Kulttuurihyvinvoinnin tutkimusryhmä

Hopea-hanke ja

Taikusydän-hanke

Yläkuva: Jaana Tomppo

Alakuvat: Anna-Mari Rosenlöf