Muotoilun tulevaisuus Turun ammattikorkeakoulussa

Muotoilu on perinteisesti nähty tuotemuotoiluna ja huonekalumuotoiluna. Kuitenkin muotoilun skaala on laaja, ja törmäämme muotoilijoiden työnäytteisiin arjessamme jatkuvasti. Varsinainen muotoilijoiden koulutus Turun ammattikorkeakoulussa on loppumassa, mutta se ei tarkoita muotoilun opetuksen loppumista.

Turun ammattikorkeakoulu kouluttaa ainoana suomessa muotoiluun erikoistuneita insinöörejä, sillä muotoilu on yksi konetekniikan erikoistumisvaihtoehdoista. Muotoilun erikoistumisopinnot alkavat ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen. Muotoiluinsinöörin opinnot sisältävät insinöörin perusopintojen (105 op) lisäksi muotoilun ammattiopintoja 60 opintopisteen laajuisesti, ja niiden lisäksi muotoiluosaamista on mahdollista syventää vielä valinnaisissa opinnoissa (30 op), harjoittelujaksoilla (30 op) sekä opinnäytetyössä (15 op).

– Koska nyt haetaan konetekniikkaan, kaikki potentiaaliset hakijat eivät välttämättä vielä ole löytäneet tätä muotoilun opiskelun mahdollisuutta. Tietoisuus näyttää kuitenkin jo leviävän, koska syksyllä muotoilun erikoistumisopinnot aloittaa jo yhdeksän hengen opiskelijaryhmä. Monialaisuutta ja kansainvälisyyttä opintomoduuleihin saadaan vapaavalintaisina opintoina opiskelevien ja vaihto-opiskelijoiden mukana, toteaa muotoilun koulutus- ja tutkimusvastaava Tarmo Karhu.

Palvelumuotoilu on tuotekehitysprosessi

Palvelumuotoilulla tarkoitetaan palvelun käyttäjälähtöistä suunnittelua ja kehittämistä muotoilun keinoin. Turun ammattikorkeakoulussa palvelumuotoilua voi opiskella Master Schoolissa, Leadership and Service Design koulutuksessa, joka järjestetään yhdessä ammattikorkeakoulu Novian kanssa. Koulutuksesta valmistuu nimikkeellä Master of Business Administration.

Opinnoissa laajennetaan näkökulmaa ja kasvatetaan asiakasymmärrystä monella eri tavalla. Opetus kytketään työelämäprojekteihin, eli tehdään oikeille asiakkaille. Mukana on ollut yrityksiä isoista tekniikan alan toimijoista aina pieniin joogastudioihin. Asiakaskokemus on mukana kaikkialla.

– Isot yritykset, esimerkiksi pankit ja vakuutusyhtiöt ovat heränneet ja palkanneet palvelumuotoilijoita. Meillä on Master Schoolissa opiskelijoita, jotka toimivat jo palvelumuotoilijoina. He ovat oppineet työssään sitä alaa ja haluavat nyt tutkinnon, toteaa Leadership and Service Design koulutuksen vastuuopettaja Ulla Seppälä-Kavén.

Palvelumuotoilun opinnot avautuvat vuonna 2020 kaikille Master Schoolin opiskelijoille. Master Schoolin lisäksi palvelumuotoilua on ollut valinnaisena Taideakatemiassa, jossa sitä opetetaan yhteisellä opintojaksolla kampanjasuunnittelun kanssa.

Muotoilua opetuksen ulkopuolella

Tutkintoon johtavien koulutusten lisäksi muotoilua tutkitaan, kehitetään ja innovoidaan. Turun ammattikorkeakoulu on mukana Finnish Design Academy -hankkeessa, jonka tarkoituksena on kehittää ja profiloida muotoilun korkeakoulutusta Suomessa. Turun ammattikorkeakoulun tavoitteena on nostaa profiiliaan tulevaisuuden teknillisenä innovaatiokorkeakouluna muotoiluinsinöörin koulutuksen avulla sekä pitää oma muotoiluosaamisensa osana kansallista muotoilun kokonaisuutta.

Lehtori Päivi Katajamäki opettaa Leadership and Service Design –koulutuksessa ja toimii palvelumuotoilun asiantuntijana esimerkiksi IRM Tool hankkeessa, jonka tavoitteena on yhdistää luovien alojen osaamista meriteollisuuden tarpeeseen. Lisäksi Katajamäki on mukana Allied ICT Finland-hankkeessa kehittämässä Turun ammattikorkeakoulun ICT-laboratorioita palvelemaan paremmin yrityselämää, tutkimusta ja koulutusta.

– Leadership and Service Design koulutukseen voi hakea, jos on kolmen vuoden työkokemus liiketalouden alalta ja alempi korkeakoulututkinto. Opiskelijoina meillä on ollut esimerkiksi insinöörejä ja opettajia. Palvelumuotoilun opetusta voisi olla millä alalla tahansa, toteavat Seppälä-Kavén ja Katajamäki yhdessä.

Teksti: Heta Laiho