Sivu päivitetty 29.1.2020

Kun terveys ja teknologia kohtaavat

Iiro Koskialho, 23, kokee opintojensa tieto- ja viestintätekniikassa olleen laajemmat kuin hän osasi odottaa. Opinnoissaan hän suuntautuu terveysteknologiaan, jossa pääsee mukaan kehittämään sosiaali- ja terveysalan digitalisaatiota.

Teksti: Mari Loikkanen, kuvat: Heta Laiho

Kun eurajokelainen Iiro Koskialho mietti lukion jälkeen, minne mennä opiskelemaan, hänellä oli selkeä visio, että Turkuun olisi päästävä. Tietokoneet ja teknologia olivat aina olleet läsnä hänen elämässään, joten tuntui luonnolliselta valita opiskelualaksi tieto- ja viestintätekniikka Turun ammattikorkeakoulusta.

− ­Ajattelin jo silloin, että haluaisin suuntautua terveysteknologiaan. Oma äitini on sairaanhoitaja ja käydessäni hänen työpaikoillaan, kiinnitin huomiota eri sairaalaympäristöjen teknologiaratkaisuihin. Uusimmat innovaatiot ovat aina kiinnostaneet minua, Koskialho kertoo.

Nyt Koskialho opiskelee Turun ammattikorkeakoulussa neljättä vuotta tieto- ja viestintätekniikan insinööriksi ja erikoistuu terveysteknologiaan.

− ­Tieto- ja viestintätekniikan opinnot ovat sisältäneet yllättävän paljon itseopiskelua ja se on ollut ehkä suurin muutos siirtyessä aiemmasta koulumaailmasta korkeakouluun. Muutoin opintojen sisältö on ollut jopa laajempaa, mitä osasin odottaa. Pidin erityisesti siitä, että taloon tullessa sai ikään kuin pintaraapaisun kaikkeen ennen lopullista päätöstä suuntautumisesta.

Myös projektityöskentely on ollut Koskialholle erityisen mielekästä.

Kohti digitalisaatiota

Toisen opiskeluvuoden lopulla piti tehdä valinta suuntautumisesta ja terveysteknologia veti yhä edelleen Koskialhoa puoleensa. Terveysteknologiassa häntä kiehtoo erityisesti se, miten teknologia voi olla konkreettisesti hyödyksi terveydenhoidossa.

Koskialho muistuttaa, että sosiaali- ja terveysala on kovaa vauhtia digitalisoitumassa. Nykyteknologiaa voidaan hyödyntää monin eri tavoin, ja Koskialhosta on hienoa olla kehitystyössä mukana. Jatkossa voidaan esimerkiksi tarjota VR (virtuaalitodellisuus) -terapiaa altistusterapian muodossa käärmekammoiselle tai korkeanpaikankammoiselle. HUS:in lastensairaalassa on valjastettu teknologia käyttöön siten, että ympäristöön on upotettu lisätyn todellisuuden pelejä. Tämän tarkoituksena on tehdä sairaalaympäristö lähestyttävämmäksi ja vähemmän pelottavaksi lasten silmissä.

Valmistuminen alkaa olla Koskialholla jo lähellä. Hänellä on opinnoistaan jäljellä enää 14 viikon harjoittelu ja opinnäytetyön tekeminen. Työharjoittelu suoritetaan omavalintaisessa paikassa. Koskialho on nyt toista viikkoa Turun AMK:n Health Tech Lab -laboratoriossa harjoittelussa ja kaikki on vielä hyvin uutta.

− ­Tässä vielä tutkin, mitä kaikkea täältä löytyykään. Juuri tänään teen käyttöohjeita älylattiaan, hän kertoo.

Älylattiaa voidaan hyödyntää esimerkiksi hoivakodeissa. Yksi lattian ominaisuus on tunnistaa, jos ihminen on kaatunut. Tällöin lattia tekee siitä kaatumishälytyksen.

Iiro Koskialho, älylattia, terveysteknologia
Terveysteknologiaa opiskeleva Iiro Koskialho seisoo älylattialla. Älylattiaa voidaan käyttää esimerkiksi hoivakodeissa.

Tiukat säädökset, laadukkaat lopputulokset

Koskialhon mielestä terveysteknologian opiskelussa suurimmat haasteet liittyvät sosiaali- ja terveysalan tiukkoihin regulaatioihin ja säädöksiin.

− Ne määrittävät tarkkaan, miten tulee toimia ja samalla ne määrittävät myös teknologian ratkaisuja. Kaiken on oltava hyvin tarkasti dokumentoitua ja kaikki mahdolliset riskianalyysit on tehtävä. Toisaalta ne lisäävät sitä, että lopputuote on erittäin hyvin suunniteltu.

Terveysteknologia on työllistävä ala. Koskialho ei kuitenkaan vielä osaa visioida, minne hän tulevaisuudessa haluaisi töihin. Nyt keskittyminen on työharjoittelussa ja tulevassa opinnäytetyössä.

− Suosittelen terveysteknologian opiskelua kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita sosiaali- ja terveysalasta sekä teknologiasta. Tässä suuntautumisvaihtoehdossa pääsee myös tekemään koulun ulkopuolisilta tahoilta saatuja toimeksiantoja, mikä on erityisen hienoa.