Musta Barbaari huipensi HALATEN. Katso video!
Suomeen yksin ilman vanhempia tulevat pakolaisnuoret ja -lapset tarvitsevat paljon tukea. Viranomaisten työ rajoittuu virallisiin käsittelyihin, jolloin muiden tukimuotojen rooli korostuu. HALATEN-hanke pyrkii vastaamaan tähän huutoon.
Teksti ja kuvat: Mikko Salminen, Turun AMK:n viestintäharjoittelija
– Haastavinta tässä on ollut tavoittaa näitä tukea tarvitsevia nuoria. Sekä meidän että tutkimuskumppaneidemme on ollut vaikea saada heihin yhteyttä. Vaikka ammattilaisetkin ovat meitä siinä avustaneet. Nyt runsaat puoli vuotta hankkeen käynnistymisen jälkeen olemme saaneet toiminnan kunnolla pyörimään ja saavuttaneet nuorten luottamuksen, kertoo HALATEN-hankkeen projektipäällikkö Outi Arvola Turun AMK:sta.
HALATEN on Turun AMK:n ja Siirtolaisuusinstituutin yhteinen projekti. Osa hankkeen rahoituksesta tulee Euroopan unionin pakolaisrahastosta. Tarkoituksena on löytää ja kehittää tukimuotoja yksin Suomeen tulleille nuorille sekä edistää heidän kotoutumistaan. Hankkeen aikana on järjestetty leirejä ja eri tapahtumia, joissa sosiaalialan ja toimintaterapian koulutusohjelmien opiskelijat ovat päässeet testaamaan kehiteltyjä tukimuotoja. Jatkossa tueksi saadaan myös fysioterapian osaamista.
Tutustuminen ja ystävystyminen näiden nuorten ja lasten kanssa on yksi tehokkain tapa kotouttaa. Suomeen tullut pakolaisnuori jää usein herkästi yksin, vaikka häntä virallisesti tuetaankin.
– Yksinäisyyttä koetaan paljon. Haastatteluissa monet ovat kertoneet, että heillä ei pitkänkään ajan jälkeen ole suomalaisia ystäviä. Traumat kotimaasta ja tuska perheen yhdistämisestä lisäävät tätä yksinäisyyden tunnetta entisestään, toteaa vanhempi tutkija Krister Björklund Siirtolaisuusinstituutista.
Lainsäädäntö vaikeuttaa perheiden yhdistymistä
Nykyinen lainsäädäntö ei salli Suomessa olevan nuoren käynnistää perheen yhdistämisprosessia. ”Pallo” on kotimaassa odottavalla perheellä.
– Monella perheellä ei ole varaa yhdistää omaa perhettään. Hakemus on tehtävä Suomen lähetystössä ja esimerkiksi Somalian Mogadishussa Suomen lähetystöä ei ole. Joten matkustaminen naapurimaahan on ainoa, mutta kallis vaihtoehto, selittää Björklund.
Turun AMK:n osalta näihin yksinäisyysongelmiin pyritään puuttumaan toiminnallisuuden kautta.
– Olemme halunneet kuunnella yksin tulleiden nuorten ajatuksia toiminnoista. Ei ole järkevää vain tuputtaa jotain väkisin. Kohtaaminen ja aito kiinnostuneisuus heidän asioista on tärkeintä. Asiantuntija- ja viranomaistasolla keskustelu voisi olla vieläkin tehokkaampaa. Nyt vastaanotto- ja kotouttamisihmiset keskustelevat melko vähän keskenään näistä asioista, kertoo opiskelijoiden ohjauksesta vastaava Anu Kuikkaniemi Turun AMK:sta.
Tulosten pysyvyyteen panostetaan
Eri hankkeita ja projekteja on käynnissä. HALATEN-projektin osalta tulosten ja ratkaisujen pysyvyyttä on pohdittu jo nyt hankkeen keskellä.
– Haluamme, ettei työmme jää vain raporttien tasolle. Tarkoitus on, että toiminta ja kehitetyt toiminnalliset tukimuodot jatkuisivat myös hankkeen jälkeen. Tähän olemme jo pohtineet eri opiskelijaprojekteja, jotka liittyvät yksin tulleiden nuorten kotouttamiseen, sanoo Arvola.
Ruiskadulla 1.4.2014 järjestetyssä seminaarissa eri opiskelijat sosionomeista teatteri-ilmaisun ohjaajiin tutustuivat HALATEN-hankkeen toimintaan työpajojen kautta.
Toimintaterapeuttiopiskelijoiden ohjaama työpaja valmisti rapin päivän teemaan liittyen ja lämmitti seminaariväen Turusta ala-asteikäisenä Helsinkiin muuttaneelle Mustalle Barbaarille (James Nikander).
Siirtolaisuusinstituutissa järjestetään 23.4.2014 ammattilaisille kohdistettu koulutuspäivä. Lisätiedot liitteessä ("Liitetiedostot" - oikea palkki). Ilmoittautumiset elli.heikkila@utu.fi
Turun AMK:n ja Siirtolaisuusinstituutin lisäksi projektiin on osallistunut seuraavat maahanmuutto- ja lastensuojelusektorin tahot.
Turun ensi- ja turvakoti, EHJÄ ry, Care Component, Väestöliitto, Lastensuojelun keskusliitto, Pelastakaa lapset, Ammatillisten perhekotien liitto ja Maahanmuuttovirasto.
