Sivu päivitetty 11.3.2020

”Taide on perusoikeus, joka kuuluu kaikille” - kulttuurihyvinvoinnissa taide ja kulttuuri nähdään ihmisen hyvinvoinnin lähteinä

Ensimmäiset kulttuurihyvinvoinnin opiskelijat aloittivat opintonsa tammikuussa 2020.

Teksti: Kristina Mustonen

Kulttuurialan ylemmässä amk-tutkinnossa, kulttuurihyvinvoinnin koulutuksessa, syvennetään kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteismerkitystä. Puolitoistavuotisessa koulutuksessa lähtökohtana on kulttuurisen toimijuuden ymmärtäminen, ja sitä kautta merkityksellisen arjen luominen asiakkaille.

– Hain koulutukseen, koska hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat minun juttujani. Kuvailisin itseäni luovaksi ihmiseksi, kulttuurilla on aina ollut suuri merkitys elämässäni. Haluan tuoda esille kulttuurin voimavaraa, tuoda iloa ja voimaa sekä voimaannuttavia kokemuksia taiteen avulla, kulttuurihyvinvointia opiskeleva Piia Astila kertoo.  

Turkuun kulttuurihyvinvointia opiskelemaan on valittu opiskelijoita sekä sosiaali- ja terveysalalta valmistuneista että kulttuurialan puolelta. Astila on valmistunut terveystieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 90-luvulla. Kulttuurihyvinvointia myös opiskelevat Sanna-Kaisa Karvonen ja Minna Koivula ovat opiskelleet teatteri-ilmaisun ohjaajiksi Kokkolan Centria-ammattikorkeakoulusta, molemmilla on taustalla myös pedagoginen koulutus. 

Koulutus suoritetaan pääosin verkko-opintoina, opiskelijoilla on kuitenkin Turussa muutama lähiopetuskerta kuukaudessa.

Kulttuurihyvinvoinnista apua vaikeisiin tilanteisiin

Kulttuurin terveysvaikutuksia on tutkittu paljon, ja tutkimusten tuloksista on selvinnyt sillä olevan terveyttä edistäviä vaikutuksia.

Piia Astila kertoo sairaalaklovneista esimerkkinä kulttuurihyvinvoinnin terveysvaikutuksista. Astilan mukaan sairaalaklovnit tekevät erittäin tärkeää työtä. Sairaalaklovnit tuottavat työllään lapsille kivun lievitystä ja positiivisia kokemuksia sairaalaympäristöstä. Klovnin läsnä ollessa on mahdollista siirtää huomio negatiivisista asioista positiivisiksi, se vie myös pois pelkoa ja kammoa sekä auttaa koko perhettä kriittisessä tilanteessa.

Myös Sanna-Kaisa Karvonen ja Minna Koivula kertovat positiivisista vaikutuksista. Kulttuurihyvinvoinnin hyödyntäminen muun muassa mielenterveystyössä on lisännyt mielenterveyskuntoutujien oman elämän hallintaa, vähentänyt terapiakäyntejä, helpottanut pakko-oireita sekä auttanut suuntaamaan katsetta opiskeluihin ja työelämään.

”En osaa ajatella elämää ilman kulttuurikokemuksia, tai jos en saisi tehdä kulttuuria toisille”

Piia Astila painottaa, että sosiaali- ja terveydenhuollossa keskiössä on ihminen, ja kaikessa toiminnassa pitäisi lähteä liikkeelle ihmisen (asiakkaan) kokemuksista. Astila kertoo kulttuurin ja taiteen olleen mukana tukemassa hänen omaa elämäänsäkin, muun muassa vastapainona työelämälle.

– Taide on perusoikeus, joka kuuluu kaikille, ja jonka kuuluisi näkyä eri palveluissa, lisää Minna Koivula.

Opiskelijoiden mukaan kulttuurihyvinvoinnin juurtuminen olemassa oleviin palveluihin vaatii rohkeita kokeiluja ja molemminpuolista ymmärrystä sekä halua luoda sitä.

Monipuolinen koulutus hyvinvoinnista kiinnostuneille

Piia Astilan mukaan kulttuurihyvinvoinnin koulutus on monipuolinen, ja aihetta käsitellään useista eri näkökulmista. Ytimessä on halu tuoda esille ihmisen hyvinvoinnin ja taiteen sekä kulttuurin yhteisvaikutusta.

Myös Sanna-Kaisa Karvonen painottaa tätä yhteisvaikutusta.

– Suosittelisin koulutusta kaikille, jotka näkevät kulttuurin ja taiteen merkityksen laaja-alaisemmin ja haluavat olla mukana kehittämässä yhteiskunnan ilmiöitä, Sanna-Kaisa Karvonen kertoo.

Lue lisää Kulttuurihyvinvoinnin Master School -koulutuksesta täältä.

Juttuun liitetyt kuvat julkaistu tekijöiden luvalla.