Sivu päivitetty 5.5.2020

Etäopiskelu haastaa tanssin opetuksen

Tanssia opiskellaan koronan vuoksi nyt etänä. Uusi tilanne tuo monia haasteita mukanaan opetukseen.

Teksi: Joni Savila Kuva: Nuutti Heikkonen

Tanssinopettajaopiskelijat aloittelevat etätuntiaan. Opetus tapahtuu Zoomin välityksellä. Jokainen on järjestänyt kotoaan pienen tilan, jossa harjoitella. Ovia availlaan ja tuoleja siirrellään. Taideakatemian tanssin harjoitteluun tarkoitetut tilat ovat vaihtuneet opiskelija-asuntojen keittiöiksi ja olohuoneiksi. Opettaja testaa musiikin soittamista Zoomin välityksellä, ja kysyy, kuuluuko se kaikille. Kuuluu.

Opettaja Katja Korpi näyttää liikkeet ja sitten muut seuraavat perässä. Lopuksi sama tehdään musiikin kanssa. Yhteys on hyvä ja kaikki pääsevät mukaan. Pieni viive musiikissa ja ohjeistuksessa hieman sotkee tahtia, mutta kaikki yrittävät parhaansa. Korona-ajan opiskelu vaatii asennetta, varsinkin jos kyse on tanssista. Motivaatiota onneksi tuntuu löytyvän.

Tanssinopetuksen ensimmäisen vuoden opiskelija Venla Lehto kertoo, että aluksi oli vaikeaa tottua etäopiskeluun. Nyt kuitenkin suurimmasta turhautumisesta on päästy yli ja tuntuu, että joka päivä löytyy myös positiivisia kokemuksia.

Lehdon kurssitoveri Sofianna Salmi sanoo etäopiskelun synnyttävän vaihtelevia tunteita. Esimerkiksi mahdollinen esiintyminen ilman yleisöä tulevissa sooloissa ei ole Salmen mieleen. Jos näin kuitenkin käy, luvassa on varmaankin jonkinlainen esityksen striimaus.

Sekä Lehdon että Salmen mielestä etäopiskelu Zoomin välityksellä soveltuu teorian opiskeluun hyvin, mutta itse tanssin kanssa haasteita ovat etenkin tilanpuute ja se, ettei ryhmä ole fyysisesti läsnä.

Lehdon mukaan on outoa treenata kotona, sillä kahdeksan tuntia viitenä päivänä viikossa yhdessä opiskelevan ryhmän tukea on vaikea korvata etäyhteydellä.

– Luokka on kuitenkin niin elävä, että fiiliksestä saa onneksi ihan hyvin kiinni Zoomissakin, Lehto perustelee.

Myös opettajalle tilanne tuo uudet haasteet

Tanssi taide- ja taitoaineena kärsii etäopetuksesta. Tanssitunnin luonne onkin muuttunut lihaskuntoa ja tanssikuntoa ylläpitäväksi.

Opettajalle haastetta tuo etäopetuksen kaksiulotteisuus. Opiskelijaa on mahdotonta ohjata kehon linjauksien, liikelaatujen, tanssitekniikan tai rytmin suhteen eteenpäin, kun ruudusta näkee esimerkiksi pelkät jalat koko kehon sijaan. Lisähaasteena Zoom-opetuksessa on viive, jonka vuoksi jokainen opiskelija kuulee musiikin ja opettajan ohjeet eri aikaan ja näin ollen 16 pientä ruutua tanssivat myös eri ajassa.

Korpi kertoo etätuntien vaativan erilaista valmistautumista, sillä käytössä ei ole live-muusikkoa, ja parhaimmillaan 16 ihmisestä koostuvaa ryhmää on vaikea seurata ruudulta.

Lisäksi tilanpuute on opettajalle haaste, sillä tunneista täytyy jättää pois suuria liikelaajuuksia vaativia liikkeitä, kuten hyppyjä ja jalkojen nostoja sekä tilan ja tason monipuolinen käyttäminen, mikä on keskeinen osa tanssia. Lisäksi erityistä huomiota pitää kiinnittää varovaisuuteen, sillä toisin kuin Taideakatemian harjoittelutiloissa, ei opiskelijoiden ja opettajan kotona ole joustolattiaa harjoittelua varten, jolloin rasitusvammojen ja vammautumisen riski kasvaa huomattavasti.

Ongelmista huolimatta haasteisiin on pyritty sopeutumaan ja ensimmäisen vuosikurssin tunnilla meno on vauhdikas pienestä tilasta huolimatta. Välillä ollaan selällään matolla ja välillä kädet ovat kohti kattoa. Liikkeiden välissä Korpi tiedustelee, onko oppilailla kysyttävää, ja aina kun tanssi alkaa, hän seuraa tarkkaan, mitä ruutujen takana tapahtuu.

– Jes, hyvä! kannustukset kuuluvat aina välillä.

Tanssin opiskelijoita on pyritty motivoimaan luomalla opintosuunnitelma niin, että päivärytmi tukisi henkistä tasapainoa. Korven mukaan opiskelijoiden kanssa yhdessä on kokeiltu, mikä toimii ja mikä ei.

– Opiskelijat ovat heittäytyneet tosi hyvin mukaan ja kertoneet mielipiteensä. On hienoa, että he ovat olleet niin aktiivisia, Korpi täsmentää.

Etäyhteydestä hyötyä tulevaisuudessa

Korpi uskoo, että nykyinen tilanne tuo opiskelijoille valmiuksia selvitä vastaavanlaisista tapauksista tulevaisuuden työelämässä.

– Jos tällaista vielä sattuu, niin tämä versio opiskelusta on opiskelijoille tuttua. Toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoiden metodiikkaopintoihin on sisällytetty etäopetuksen aikana tanssituntien pitäminen Zoomin välityksellä, Korpi selittää.

Kehitettävää silti vielä löytyy, eikä kaikkea pysty tekemään etänä. Korpi kertoo, että tanssi on kaikkien aistien työtä. Tanssin oppiminen, opettaminen ja esiintyminen ovat vuorovaikutteisia prosesseja. Tanssitunneilla opetus on ryhmäopetusta ja näyttämöllä, sooloa lukuunottamatta, nähdään ryhmäkoreografioita. Etäopetuksen myötä ryhmän tuki ja apu, toisten aistiminen ja suhde tilassa oleviin toisiin tanssijoihin puuttuu kokonaan.

Lehdon ja Salmen mielipide on selvä: mieluummin ryhmänä salissa kuin yksin etänä kotona.

Motivaatiota kuitenkin löytyy, tunnelma on odottava ja uutta opitaan varmasti.