Tapahtuma-ala on levinnyt laajalle yhteiskunnassa – virtuaalitapahtumista ratkaisu koronatilanteeseen

Teksti: Essi Karlsson Kuva: Aleksi Telilä
Kuvassa Luovuudella ratkaistu -keskusteluohjelman juontajat Iina Ahdeala (vas.) ja Katariina Liehu.

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijatyönä toteutetussa Luovuudella ratkaistu -keskusteluohjelmassa etsittiin ratkaisuja tapahtuma-alan ongelmiin koronatilanteessa. Tapahtuma järjestettiin 1.10.2020 verkkotapahtumana.

Ohjelmassa vieraina olivat juontaja ja yrittäjä Mikko Leppilampi, Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtaja Ronja Salmi, Temen toiminnanjohtaja Karola Baran, Turun tartuntataudeista vastaava lääkäri ja ylilääkäri Jutta Peltoniemi ja virtuaalitapahtumien freelancer-järjestäjä Hanna Suominen.

Leppilampi ja Baran korostivat ohjelmassa, että ihmiset eivät välttämättä ymmärrä kuinka laajalle levinnyt ala tapahtuma-ala on ja kuinka paljon se työllistää ihmisiä. Leppilampi toivoisi, että päättäjät ymmärtäisivät, kuinka suuri vaikutus rajoituksilla siten on alaan, mikä on ollut kasvava tähän asti.

– Keskitytään vain ravintola- tai matkailualaan, jotka kuuluvat tähän kokonaisuuteen. Ne tekijät ja firmat, jotka pyörittävät tätä ekosysteemiä unohdetaan, kun niillä ei ole etujärjestöä. Ja sitä ei ymmärretä. Se on tosi huolestuttavaa, että päättävissä elimissä ei ymmärretä tätä. Jos me sanotaan, että se on näin eikä vieläkään ymmärretä, niin sitten pitää ruveta toimiin, Leppilampi sanoi.

Jutta Peltoniemi kertoi terveysnäkökulmasta tapahtuman järjestämisen ohjeistuksista. Hän kertoi, että tilaisuuksissa, joissa on paljon ihmisiä tiiviisti sisätiloissa ja joissa otetaan alkoholia, on todettu paljon tartuntoja.

Peltoniemi sanoi kuitenkin, että on tärkeää, että elämästä nautitaan, liikutaan ja ulkoillaan, koronarajoitukset huomioon ottaen. Hän valoi uskoa siihen, että jossain vaiheessa pääsemme tämän vaiheen yli.

Ohjelmassa keskustelluista ratkaisuista toimivimmaksi koettiin virtuaalitapahtumat.

– Konkreettisimmat ratkaisuehdoitukset löytyvät mielestäni virtuaalitapahtumista. Usein ajatellaan, että virtuaalitapahtumista saattaa puuttua elämyksellisyys ja läsnäolon tunne. Keskustelumme kuitenkin osoitti, että näihin asioihin on mahdollista panostaa tapahtuman suunnittelussa ja myös yleisön osallistaminen tapahtuman aikana on mahdollista, sanoi Katariina Liehu, toinen ohjelman juontajista .

Hanna Suominen kertoi ohjelmassa, että virtuaalitapahtumissa on monia tapoja, joilla voidaan osallistaa katsojia. Osallistuja voi kommentoida ja lähettää erilaisia reagointiemojia. Katsojille voidaan järjestää äänestyksiä, kyselyitä ja kilpailuja. Katsojat voivat vaikuttaa tapahtumaan, esimerkiksi kommentoimalla sovitulla sanalla voi aktivoida studiossa taustan vaihdon. Myös sosiaalisesta mediasta voidaan tuoda sisältöä lähetykseen.

Parhaimmillaan verkkototeutus mahdollistaa asioita, joita tavanomaisessa tapahtumassa ei voisi tehdä. Ronja Salmi kertoi ohjelmassa, että Helsingin kirjamessujen verkkototeutus mahdollistaa kansainvälisten vieraiden saamisen messuille.

–Normaalisti kirjamessuille Suomeen on tosi vaikea saada ulkomaisia isoja tähtiä. Suomi on niin pieni markkina-alue kirjallisuuden näkökulmasta. Tänne kirjailijat eivät aina jaksa matkustaa. Mutta verkon kautta tämä ei ole mikään ongelma, Salmi sanoi.

Virtuaalitapahtumissa on myös omat haasteensa, jotka ovat erilaisia kuin tavallisissa tapahtumissa. Salmi kertoi ohjelmassa, että kirjamessujen nimissä on tapahtunut ihmisten luottokorttitietojen kalasteluyrityksiä. Lisäksi lähetykseen tuodun sosiaalisen median sisällön moderointi tuo oman haasteensa, koska kirjamessuilla on omat arvonsa ja kommentoinnin pitää olla sen kanssa linjassa.

Virtuaalitapahtumien haasteina ovat moderoinnin lisäksi mahdolliset tekniset ongelmat sekä studiossa että tapahtumaan osallistuvien laitteilla, Suominen kertoi ohjelmassa. Ongelmaksi voi muodostua myös takkuileva verkkoyhteys tai turvaton sivusto, joka mahdollistaa hakkeroinnin. Kaikkeen tähän voidaan kuitenkin vaikuttaa hyvällä etukäteissuunnittelulla.

Ohjelman toisen juontajan Iina Ahdealan mukaan aihe valikoitu ajankohtaisuutensa perusteella.

– Ajankohtainen ja erittäin tärkeä aihe, joka ei ole saanut koronakriisin keskellä tarpeeksi huomiota. Halusimme nostaa jalustalle kuinka suuresta ja merkittävästä teollisuudenalasta on kyse ja etsiä ratkaisuja ahdinkoon alan ammattilaisten kanssa, Ahdeala sanoo.

Ahdealan mukaan haastateltavien tunnelma oli toiveikas ja positiivinen, vaikka paikka paikoin olikin myös ymmärrettävää turhautumista tilanteeseen.

– Aiheen vakavuudesta huolimatta tunnelma säilyi positiivisena ja ratkaisukeskeisenä, Liehu päättää.

Kirjoittaja opiskelee medianomiksi. Kulttuurialan tutkintoihin voit tutustua täällä: Kulttuurialan tutkinnot