Norpat ilmastonmuutoksen kärsijöinä: mittavalla EU-rahoituksella tukea norppien suojelutoimiin
Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hanke tuo lisää tietoa ja keinoja uhanalaisten norppakantojen suojeluun. Turun AMK selvittää laajassa hankkeessa itämerennorpan esiintymistä sekä kehittää sen suojelutoimia.
Teksti: Martti Komulainen
Kuva: Markus Ahola
Pesinnässään jäistä riippuvainen norppa kärsii ilmastonmuutoksesta. Norpan alalajeista saimaannorppa on erittäin uhanalainen ja pääosa hankkeen toimenpiteistä kohdistuu siihen. Norpan Itämerellä elävä alalaji, itämerennorppa, on uhanalaisluokituksessa silmällä pidettävä ja myös se kärsii jäiden vähentymisestä.
Keinopesiä ja seurantatietoa
Yhteinen saimaannorppamme -LIFE -hankkeen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää ilmastonmuutoksen, kalastuksen ja muun ihmislähtöisen häiriön aiheuttamia haittoja norppakannoille Saimaalla ja Itämerellä.
- Itämerennorpan suojelutoimien oikea ja kustannustehokas kohdentaminen on tärkeää ja sen pohjaksi tarvitaan tarkempaa tietoa norppien esiintymisalueista Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla, toteaa Turun ammattikorkeakoulun hankeasiantuntija Jussi Laaksonlaita.
Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla tehtävä työ hankkeessa keskittyy kartoittamaan norppien tärkeimpiä esiintymisalueita sekä kehittämään menetelmiä norppayksilöiden tunnistamiseksi.
Ilmastonmuutoksen myötä harvinaistuvat jäätalvet ovat uhka norppien pesinnälle ja kuuttien selviytymiselle niin Itämerellä kuin Saimaallakin. Hanke kehittää ratkaisuja norppien pesintäongelmiin. Turun AMK:n insinööriopiskelijat osallistuvat erilaisten keinopesäratkaisujen kehittämiseen.
Yhteinen saimaannorppamme -LIFE -projekti kestää viisi vuotta. Projektin kokonaisbudjetti on 7,1 miljoonaa euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 5,3 miljoonaa euroa. Turun AMK:n osuus rahoituksesta on runsaat 500 000 euroa. Projekti saa rahoitusta myös ympäristöministeriöltä, Etelä-Karjalan liitolta, Yleisradiolta, Nestorisäätiöltä sekä Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiöltä.
Metsähallitus on projektin päätoteuttaja. Muita kumppaneita ovat: DocArt Ky, Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiö, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan Ely-keskukset, Suomen luonnonsuojeluliitto, Ruokavirasto, Luonnonvarakeskus, Turun ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto, Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto ja Ahvenanmaan maakuntahallitus. Itämerennorppaa koskevasta osuudesta vastaavat Turun ammattikorkeakoulun lisäksi Ahvenenmaan maakuntahallitus, Luonnonvarakeskus ja Maailman luonnonsäätiön Suomen rahasto (WWF).
Hanke on osa Vesi- ja ympäristötekniikka -tutkimusryhmän toimintaa
Lisätiedot artikkelista
