Turun AMK:n Minna Bäckroosille kirjastoalan stipendi – harjaantunutta lukutaitoa tarvitaan

Teksti: Mari Loikkanen, kuvat: Ville Kankainen

Kiinnostava, oivaltavasti toteutettu ja hyvä esimerkki parhaan arvosanan saaneesta työstä. Näillä sanoilla kuvailtiin Minna Bäckroosin opinnäytetyötä, joka palkittiin Kirjastonhoitajien säätiön valtakunnallisella stipendillä.

Bäckroos valmistui Turun ammattikorkeakoulusta kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomiksi joulukuussa 2019. Hän teki opinnäytetyönsä otsikolla ”No se on tylsää ja siihen pitää keskittyy" : kirjasto lukemaan tottumattomien nuorten aikuisten lukemisen edistäjänä. 

Merkittävä riskitekijä nuorten aikuisten opinnoista ja työelämästä syrjäytymisessä on heikko lukutaito.  Turun AMK:ssa on käynnissä Lukemattomat mahdollisuudet -hanke, joka etsii keinoja heikosti lukevien 16–35-vuotiaiden tukemiseen. 

Bäckroosin opinnäytetyö oli hankkeen toimeksiantona tehty laadullinen tutkimus, jonka tarkoituksena oli tuottaa tietoa ja lisätä ymmärrystä lukemaan tottumattomista nuorista aikuisista. Työn ohjasi Turun AMK:n lehtori Riikka Kulmala.

– Selvitin kohderyhmän lukuhaluttomuuden syitä ja lukemisen haasteita sekä kirjaston roolia lukemisen edistämisessä. Kartoitin, millaisia heikosti lukevien nuorten aikuisten palveluja kirjasto tarjoaa tällä hetkellä ja mitä uusia keinoja kirjastoissa voitaisiin käyttää, Bäckroos kertoo.

Aihe tempaisi mukaansa

Stipendi oli Bäckroosille iloinen yllätys. Hän kuvailee tehneensä lujasti töitä opinnäytetyönsä eteen, joten huomio tuntuu hyvältä.

Alun perin Bäckroos innostui aiheesta, kun lehtori vinkkasi, että hankkeen tiimoilta voisi löytyä opinnäytetyöaihe.

– Pidin heti tärkeänä ajatusta tukea heikosti lukevia nuoria aikuisia. Aihe tempaisi tehokkaasti mukaansa ja työn edetessä kiinnostuin aihepiiristä koko ajan enemmän, hän kuvailee.

Heikkojen lukijoiden osuus suomalaisnuorista on kasvussa. PISA-tutkimusten mukaan peruskoulunsa päättävistä nuorista aikuisista noin joka kymmenennellä ei ole riittävää lukutaitoa. Tällöin jatko-opinnot tai työelämään sijoittuminen voivat tuottaa vaikeuksia.

Kirjastot ovat olleet Minna Bäckroosille rakkaita paikkoja lapsesta asti.

Bäckroosin mukaan nyky-yhteiskunnassa vahva lukutaito ja monilukutaito ovat täysipainoisen kansalaisuuden edellytyksiä. Digiajan informaatiotulvassa harjaantunutta lukutaitoa tarvitaan.

– Toisaalta lukuhalua edistäessä olisi tärkeää ymmärtää riittävästi sitä nykykontekstia, missä lukeminen tapahtuu. Huolipuheen ja valittelun sijaan voisi muistaa, että yhteiskunnan murrosvaiheissa on aina pelätty ihmisten lukevan esimerkiksi liian pinnallisesti ja lyhytjännitteisesti. Tänä päivänä on valtavasti erilaisia kanavia, teksti- ja mediamuotoja, joista me itse sommittelemme sen, mitä haluamme nähdä. Kun on motivaatiota, löytyy keskittymiskykyäkin, hän toteaa.

Lukeminen koetaan tylsäksi

Bäckroos lähestyi aihetta teemahaastatteluin, joissa ilmeni, ettei lukeminen kiinnosta, koska sen koetaan olevan tylsää ja keskittyminen lukemiseen on haasteellista. Myös lukivaikeudet voivat kadottaa mielenkiinnon.

Haastatellut nuoret aikuiset käyttivät kirjastoa hyvin harvoin tai eivät ollenkaan. He eivät myöskään tienneet palveluista, joita kirjasto voisi heille tarjota. Bäckroos tulikin lopputulokseen, että heikosti lukeville nuorille aikuisille suunnattuja kirjastopalveluita tulisi markkinoida tehokkaammin.

Mitä sanoisit, miksi lukeminen on tärkeää?

– Lukutaidolla on tärkeä rooli niin opiskelussa kuin työelämässä sekä myös aktiivisen kansalaisuuden ja elinikäisen oppimisen mahdollistajana. Lukeminen auttaa mieltä rentoutumaan. Kirjallisuus voi myös toimia sirpaleisen sosiaalisen median vastapainona. Lisäksi lukeminen kasvattaa sanavarastoa ja lisää luovaa ajattelukykyä, Bäckroos kiteyttää.

Valmistumisensa jälkeen Bäckroos on jatkanut opintojaan Tampereen yliopistossa informaatiotutkimuksen maisteriohjelmassa. Opinnoissaan hän suuntautuu lukemiseen ja lukutaitoihin. 

– Tarkoituksenani on syventää asiantuntijuuttani aihepiiristä entisestään.