Muotoilua opiskellaan käytännönläheisyys edellä – osaaminen antaa lisäarvoa tutkintoon

Teksti: Veera Laaksonen
Kuvat: Veera Laaksonen, Samuli Ihamäki ja Virginia Facciotto

Muotoilun opinnoissa opiskellaan suunnittelemaan ymmärrettäviä ja toimivia, esteettisesti käyttäjää miellyttäviä, tuotannollisesti järkeviä sekä kaupallisesti menestyviä tuotteita ja palveluita erilaisiin käyttö- ja työympäristöihin. Lehtorina sekä koulutus- ja tutkimusvastaavana toimiva Tarmo Karhu pitää muotoilun opiskelua rikkautena, joka syventää etenkin koneinsinööreiksi opiskelevien osaamista.

– Muotoiluopinnot antavat opiskelijalle käsitystä muun muassa käyttäjäkokemuksesta ja ergonomiasta, kun on osaamista mallintaa tuotetta konkreettisesti jo suunnitteluvaiheessa. Esimerkiksi yhdessä projektissa opiskelijat suunnittelivat perämoottoreita, joista tehtiin myös fyysisiä protomalleja, Karhu kertoo.

Muotoilun opiskelu osana teknistä koulutusta antaa lisäarvoa tutkintoon. Kun opintojen tekninen suunnittelupuoli yhdistetään ihmislähtöiseen tuotesuunnitteluun, opiskelijalla on hallussaan ja käytössään molempien näkökulmien osaaminen. 

Konetekniikan erikoistumisvaiheessa on mahdollista opiskella muotoilua neljän opintomoduulin verran. Opintoihin sisältyy projekteja, joita toteutetaan esimerkiksi yrityksille. Mallien suunnitteleminen ja valmistaminen antavat arvokasta kokemusta muotoilutyöstä. 

Vaihto-opiskelijat Virginia Facciotto ja Josu Gutierrez opiskelevat Turun AMK:ssa muotoilua. Osana opintomoduulia he suunnittelevat toimeksiantajalle säilytysratkaisuja.

Turun ammattikorkeakoulun EduCityn kampuksella protopajassa on oivat tilat muotoilun opiskelijoille. Protopajassa on mahdollista suunnitella ja työstää materiaaleista, kuten muovista ja puusta erilaisia malleja tarvittaessa tarkastikin. Laboratoriotiloista löytyy myös metallin työstämiseen sopivia välineitä. Karhun mukaan kaikkea ei kuitenkaan tarvitse heti hioa lopulliseen muotoonsa.

– Puhutaan Quick and Dirty -metodista, jossa rakennetaan nopeasti ja karkeasti protomalli, jotta idea tulee ymmärretyksi. Protomallista keskusteleminen on yksi tärkeä päätöksentekoa edistävä asia. Tuotantoa ja bisnestä ajatellessa aika on aina arvokasta, ja mitä tehokkaammin asioissa päästään päätöksiin, sitä parempi.

Kouluprojektit oppimisen tukena

Viime syksynä opiskelijat Virginia Facciotto ja Samuli Ihamäki suunnittelivat EduCityn laboratoriokerroksen yhteissuunnittelutilaan tilanjakajaratkaisuja. Lähtökohtana oli luoda muotoilukonsepteja esittelytilasta, joka sijoittuisi toiminnan keskelle. Näin yhteissuunnittelutilassa voisi esitellä projekteja eri kokoisille yleisöille. 

– Kyseessä on avoin tila, jossa on betonilattia ja laboratorioiden seinät ovat lasia, joten akustiikka ei luonnostaan ole paras mahdollinen. Tehtävänanto oli siis parantaa työskentelyalueen mielekkyyttä kehittämällä akustiikkaominaisuuksiltaan toimiva tilanjakajaratkaisu sitomaan ääntä ja tuomaan uutta ilmettä urbaanin betonin keskelle, Ihamäki kertoo projektista.

Projektissa ensimmäisenä opiskelijat kartoittivat tilan vaatimukset, rakentamisen rajoitteet sekä opiskelijoiden ja opettajien toiveet ja ehdotukset. 

– Kattoon kiinnittäminen oli yksi alkupuolen ajatuksista, on olemassa akustiikkaverho ja 
-paneeliratkaisuja, jotka roikkuvat katosta. Tämä tosin todettiin heti alkuun epäkäytännölliseksi, koska kattoon ei ollut mahdollista kiinnittää mitään. Näin ollen seuraava luonnollinen askel oli sermi tai väliseinä. 

Ihamäki ja Facciotto lähtivät vaatimusten perusteella kehittelemään ideoita. Huomioon tuli myös ottaa se, miten lopputuote voitaisiin säilöä, kun sitä ei tarvita. Lopullisen ratkaisun tulisikin olla sekä kokoontaitettava että kiinnitettävissä tilan keskipilariin. 

Lopulliseen jatkojalostukseen päätyi lopulta kaksi eri mekanismia väliseinän kokoontaitettavuuden kannalta: kokoonliukuva ja kokoontaitettava malli. Opiskelijat päätyivät valitsemaan jatkokehitykseen kokoontaitettavan mallin, jossa hyödynnettäisiin opiskelijoiden itse keksimää saranasysteemiä. 

Vasemmalla on esitettynä Facciotton ja Ihamäen suunnittelema kokoonliukuvan sermin protomalli. Oikealla on kokoontaitettava malli, johon opiskelijat lopulta päätyivät.

– Testit osoittivat sen olevan käytännöllisempi kompaktin kokoontaitettavuutensa vuoksi, sillä sen saa tiukempaan nippuun pilarin ympärille tarvittaessa, Ihamäki tarkentaa.

Työelämää varten

Koronaviruksen vuoksi laboratoriotilojen käyttöä on rajoitettu, joten opiskelijat eivät ole vielä päässeet valmistamaan prototyyppiä oikeassa mittakaavassa. Tilanjakajan jatkokehitystä on jo pohdittu ja mahdollisesti tulevan kevään aikana opiskelijat pääsevät näkemään projektin lopputuloksen. 

Ihamäki kokee muotoilun opiskelun antaneen hänelle paljon. Hän on päässyt kokeilemaan paljon erilaisia tyylejä ja tekniikoita, mitä muotoilulla on ollut tarjota aina 3D-mallinnuksesta kankaanpainantaan. Kaikkea, mitä hän on päässyt opiskelemaan, ei enää Turun ammattikorkeakoulussa tarjota. Ihamäki on viimeisiä muotoilua omana koulutusalanaan opiskelevia Turun AMK:ssa.

– Maailmaa ei voi valmiina antaa ja näkisin, että pääpaino opinnoissa on antaa pohjaa ja näyttää mitä kaikkea muotoilu ja design voi olla. On jokaisen itsensä vastuulla kehittää tätä ajattelua ja taitoja työelämää varten. Koen ymmärtäväni paremmin mitä mahdollisesti itse haluan tehdä ja toivon sen aukeavan paremmin tulevaisuudessa juuri näiden kokemusten vuoksi.

Lue myös:

Muotoilun opinnäytetyöpalkinto Henna Sandellille