Siirry pääsisältöön Siirry hakuun
Sivu päivitetty 15.4.2021

Urheiluseuroilla on potentiaalia, jota voidaan valjastaa yhteisöjen hyväksi

Ulkomailla urheiluseurat voivat toimia usein harrastustoiminnan lisäksi koko yhteisön voimavarana ja ovat kytköksissä seudun sidosryhmiin. Ne vaikuttavat suuresti koko yhteisön viihtyvyyteen ja alueen sosiaaliseen pääomaan. Suomessa paikallisilla urheiluseuroilla harvemmin on kytköksiä kunnan muuhun toimintaan, vaikka se voisi olla mahdollista.

Teksti: Veera Laaksonen

Turun ammattikorkeakoulun Vauhtia urheiluseuroihin ja viihtyvyyttä asuinseutuihin -hanke tähtää kasvattamaan kahdeksan pienen kunnan urheiluseurojen sidosryhmätoimintaa. Hankkeessa pyritään kasvattamaan urheiluseurojen kytköksiä alueen muihin toimijoihin ja kasvattamaan niiden aktiivisuutta yhteisön parhaaksi.

Hankkeen projektipäällikkö Jaakko Haltia kertoo suomalaisilla urheiluseuroilla olevan sukupolvien mittainen historia, joiden mahdollisuudet toimia yhteisön hyväksi ovat unohtumassa. 

– Urheiluseuroilla on merkittävä rooli kunnan ja koko alueen viihtyisyyden luomisessa. Ne luovat kunnan mainetta, joka muuttaa elinvoiman vetovoimaksi. Viihtyvyystekijät ovat myös monelle merkittäviä asioita asuinseudun valitsemisessa, Haltia kertoo.

Hankkeessa on mukana kahdeksan urheiluseuraa: Eurajoen Veikot, Kalannin Pallo, Laitilan Jyske, Lapin Narvi-Pallo, Mynämäen Vesa, Pyhärannan Myrsky, Uudenkaupungin Korihait ja Vehmaan Kiisto. Hanketta rahoittaa Turun ammattikorkeakoulu sekä kehittämisyhdistys Leader Ravakka. 

Jokaisen seuran tarpeet ovat erilaiset

Kevään mittaan urheiluseurojen kanssa on järjestetty työpajoja, joissa on kartoitettu seurojen osaamista, sidosryhmien kanssa toimimista sekä pohdittu kehittämistoimenpiteitä. 
– Työpajoissa käymme seurojen kanssa kaikki osa-alueet läpi, kuten viestinnän ja markkinoinnin, myynnin, seuran johtamisen ja juridiset asiat. 

Haltia painottaa, että seurat ovat keskenään erilaisissa tilanteissa ja ne ovat kiinnostuneita erilaisista asioista. Työpajat auttavat kartoittamaan, mitkä ovat eri urheiluseurojen lähtökohdat ja päämäärät sekä miten niihin päästään.

– Joissakin seuroissa on paljon ja joissakin vähän jäseniä, osassa taas ei kilpailla ollenkaan ja toisissa kilpaileminen on kaiken toiminnan lähtökohta. Seurat ovat erilaisissa kehittämisvaiheissa ja siksi on vaikea heti sanoa, mitä toimenpiteitä ja uudistuksia juuri tietty seura voi tarvita, Haltia avaa seurojen kehittämistarpeita.

Jotta urheiluseurojen merkittävyyttä voitaisiin nostaa, vaatii se yhteistyötä julkisen sektorin sekä alueen yritysten kanssa. Haltia uskoo, että Suomessa voisi toimia Englannin malli, jossa urheiluseuroilla on vahva sidos kunnan ja yhteisön asioissa ja päätöksenteossa.

Yksi esimerkki on jalkapalloseura Fleetwood Town FC, joka pelaa Englannin Ykkösliigassa. Seuran kyljessä toimii Fleetwood Town Community Trust, joka tekee kaupungin kanssa paljon yhteistyötä muun muassa kodittomien auttamisessa. 

–Tällainen toiminta on suomalaisessa seurakulttuurissa vierasta, mutta tuskin mahdotonta. Yritämme nyt ajaa, että urheiluseurat innostuisivat tällaisestakin toiminnasta, kertoo Haltia. 

Työpajoja jatketaan kevään mittaan, minkä jälkeen hankkeessa lähdetään käymään läpi yksilöllisemmin seuran kehittämistoimia. Tarkoitus on luoda kestävämpää kommunikaatiota ja yhteistyötä kunnan yritysten ja johdon kanssa, ja kiinnittää se paremmin osaksi seuratoimintaa.

Lue myös:
#ainaeteenpäin. Uskottavalla tarinalla kumppaneita paraurheilijalle