Tiiviistä opiskelijayhteisöstä voimaa poikkeusaikaan

Janina Salmelan mukaan koulutus on monipuolinen: vaikka tutkintonimike on tanssinopettaja, se antaa valmiuksia toimia myös tanssijana tai koreografina. Opinnot antavat syvän ja laajan katsauksen tanssin kenttään. Ennen nykyisiä opintoja Salmela opiskeli tanssijaksi Tampereen konservatoriolla, ja tanssinopettajakoulutus toimii luontevana jatkona aiemmille opinnoille.

Tanssitekniikkaa ja projekteja

Käytännössä tanssinopettajan opinnot koostuvat tanssitekniikkatreeneistä ja teoriaopinnoista. Tanssitekniikkaatreeneihin kuuluvat nykytanssi, jazztanssi, baletti ja improvisaatioharjoitukset. Opiskelu on päiväpainotteista, ja päivät kestävät noin aamuyhdeksästä puoli viiteen. Aamupäivisin on yleensä fyysisiä treenejä, ja iltapäivisin opetus on teoriapainotteisempaa. Silloin keskitytään esimerkiksi kinesiologiaan, anatomiaan, historiaan, teosanalyysiin ja musiikkiin.

Lisäksi opinnoissa toimitaan projekteissa: 1. vuonna opiskelijat tekevät sooloteokset, ja nyt 3. vuonna vuorossa on ryhmäkoreografia. Opintoihin kuuluu toki myös opetusharjoitteluja. Janina Salmelan opinnoista jäljellä on vielä jazztanssin opetusharjoittelua ja opinnäytetyö, jossa voi yhdistää taiteellista ja pedagogista työtä.

Koronaviruspandemia on haastanut opiskelukäytäntöjä

Keväällä 2020 koronaviruspandemian alkaessa Janina Salmela oli vaihdossa Lissabonissa, josta palasi Suomeen, kun paikallinen oppilaitos suljettiin. Keväällä hän osallistui Turun AMK:n tanssitunteihin etänä, mikä osoittautui erittäin haasteelliseksi, erityisesti fyysisen kontaktin puuttuessa.

– Fyysinen kontakti on erittäin olennainen ja luonnollinen osa tanssinopiskelijoiden harjoittelua, ja sen puuttuminen vei ikään kuin osan pois harjoituksista, Salmela kuvaa.

Lisäksi maskin kanssa harjoittelu oli fyysisesti raskasta: happea ei saa maskin kanssa samalla tavalla, joten treeneistä ei palaudu yhtä hyvin kuin normaalitilanteessa. Keväällä 2020 pidetyt etätanssitunnit olivat Salmelan mukaan mielekkäimpiä silloin, kun opettaja pystyi hyödyntämään opiskelijoiden kotiympäristöä, ja improvisaatiossa apuna käytettiin vaikkapa oman olohuoneen sohvaa ja tyynyjä.

Kesä–heinäkuuksi Salmela pääsi vielä palaamaan Lissaboniin ja sai suoritettua opiskelijavaihdon rajoitusten puitteissa loppuun.

Syksyllä 2020 opinnot Turun AMK:ssa alkoivat normaalisti lähiopetuksessa. Myös keväällä niitä on onneksi pystytty oman, seitsemän hengen ryhmän kanssa järjestämään normaalisti, turvallisuustoimenpiteet huomioiden.

– Tanssitreeneistä ja maskeista ei positiivista oikein löydä, mutta keinoja joustavaan osallistumiseen on. Jos joku ryhmästä on sairastunut, muut välittävät treenit hänelle tietokoneen välityksellä, Salmela kertoo.

Joustavuus lisää myös teoriaopintojen mielekkyyttä: opiskelu on paikasta riippumatonta, ja Salmelakin on suorittanut opintoja kesämökiltä käsin. Teoriaopintoihin voi kuitenkin olla vaikeampi keskittyä kotiympäristössä, koska oppitunnin aikana tulee helposti tehtyä myös jotain muuta.

Voimaa vertaistuesta

Janina Salmelan opiskeluryhmä on ollut opintojen alusta asti tiivis. Lisäksi koulutuksen opettajat tuntevat opiskelijansa ja toisin päin, joten jaksamisen suhteen on ollut helppoa olla avoin.

– Opettajilla on ollut aikaa ja taitoa pitää opiskelijoista huolta: kysellä jaksamisesta ja antaa vinkkejä, Salmela kiittelee.

Tanssinopettajaksi opiskelu mahdollistaa Salmelan mukaan myös pohdinnan, miten itse haluaisi toimia opettajana ja miten voisi itse opettajana huomioida opiskelijat.

Jotta tiivis harjoittelu lähiopetuksessa olisi poikkeusaikanakin mahdollista, Salmelan opiskeluryhmä on tehnyt yhteisen päätöksen, että kaikki pitävät muut kontaktit minimissään. Ryhmän kanssa vietetty aika, WhatsApp-viestit ja etätapaamiset auttavat jaksamaan. Lisäksi raitis ilma ja luonnossa liikkuminen, maalaaminen, neulominen sekä levon salliminen itselleen ovat muodostuneet Salmelalle tärkeiksi. 

– Etäaikanakin tein usein ”koulumatkan”, eli kiersin korttelin kävellen ja tulin takaisin kotiin ”kouluun”. Raittiilla ilmalla ja liikkumisella saan itseni käyntiin, Salmela kuvailee.

Alkuperäinen kuva: Petri Naukkarinen, rajaus Turun AMK

Artikkeli on osa Turun AMK:n vuoden 2020 vuosikertomusta.

Tutustu  vuosikertomukseen