PELIMO tukee monikulttuurisuuskasvatusta – peli opetuksen ja oppimisen apuna

Teksti: Veera Laaksonen
Kuvat: PELIMO-peli

Peli, jossa pelaaja voi itse valinnoillaan vaikuttaa pelihahmon käytökseen ja valintoihin. Ihmisten erilaisuus ja moninaisuus tuodaan esille tavalla, joka opettaa pelaajalle syy-seuraussuhteita riippuen siitä, miten päättää kohdella toisia. Tästä on kyse PELIMO-pelissä.

PELIMO-peli on kehitetty samannimisen hankkeen tuotteena, jossa tuotettiin materiaalia alakoulujen kulttuurisen moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden opetukseen.

Peli osana oppimiskokonaisuutta

Pelissä tutustutaan Fatimaan, Nikoon ja Juusaan, joiden päiviä pelaaja pääsee pelaamaan. Jokainen hahmo sisältää erilaisia kulttuuriseen ja muuhun ihmisten väliseen moninaisuuteen liittyviä teemoja. Peli on rakennettu niin, että pelaaja pääsee valinnoillaan vaikuttamaan tarinan kulkuun ja esimerkiksi siihen, miten hahmo ottaa huomioon muut ihmiset.

– Peli itsessään on lyhyt, mutta valintojen ansiosta pelin voi pelata usealla eri tavalla. Jokaisesta hahmosta on pelattavissa myös erilaisia minipelejä, kertoo tutkimusvastaava ja hankkeen projektipäällikkö Hanna Kirjavainen.

Yhdessä pelin variaatioista Juusa on kiinnostunut animeaiheisista asioista – toisin kuin suurin osa hänen koulukavereistaan. Koulussa Juusa tapaa uuden oppilaan Nikitan, jonka pukeutuminen ja kiinnostuksen kohteet osoittautuvat samankaltaisiksi kuin Juusalla.

Pelissä pelaaja saa vallan päättää, miten Juusa uuteen oppilaaseen suhtautuu. Pelin lopuksi pelaaja saa valintojensa pohjalta palautteen, miten moninaisuus ja yhdenvertaisuus ovat toteutuneet.

Tekijöiden moniammatillisuus auttoi suunnittelussa

PELIMO-pelin sisällönsuunnittelu ja käsikirjoitus suunniteltiin yhdessä sosiaali- ja kasvatusalan sekä pelinkehityksen ammattilaisten kanssa. Aiheeseen liittyen järjestettiin myös opettajille ja AMK:n sosionomi- ja insinööriopiskelijoille sekä HUMAKin yhteisöpedagogiopiskelijoille työpajoja, joissa ideoitiin pelihahmoja ja niiden tarinoita. Pelin koodasi Turun AMK:n oppimisympäristö theFIRMA .

– Pelin toteutusta hyödytti suuresti tiimin moniammatillinen tausta, joka edesauttoi eri näkökulmien huomioimista, kertoo Kirjavainen.

Peliä pilotoitiin hankkeen aikana Turun alueen alakouluissa ja tapahtumissa ennen korona-aikaa. Kirjavainen kertoi pelin saaneen hyvän vastaanoton niin lapsilta kuin opettajiltakin. Palautteen pohjalta peliä kehitettiin edelleen.

Pilotointi myös todisti, miten adaptiivisuus eli pelaajan valintoihin perustuva tarinan kulku vaikutti käyttäjiin.

– Pilotointivaiheessa huomasimme hyvin erilaisia pelaamisen tapoja. Osa lapsista halusi pelata pelin läpi mahdollisimman nopeasti ja myös oppilaiden lukunopeudessa on suuria eroja. Tämän vuoksi peliin päätettiin lisätä minipelejä, joita nopeammat oppilaat voivat pelata muita odotellessaan. Jotkut oppilaat halusivat pelata pelin mahdollisimman ”oikein”, ja toiset taas halusivat myös kokeilla, mitä pelissä tapahtuu tekemällä mahdollisimman huonoja valintoja, kertoo Kirjavainen.

Enemmän yhdenvertaisuutta, vähemmän stereotypioita

Peli tukee 4–6-luokkalaisten oppilaiden yhteiskuntaopissa käsiteltävän kulttuurisen moninaisuuden opetusta. Pelin tueksi on tehty opettajan opas, joka sisältää muun muassa peliin liittyvien käsitteiden määrittelyä ja toiminnallisia harjoitteita. Kirjavaisen mukaan ajatus on, että kirjalliset ja toiminnalliset materiaalit syventävät niitä teemoja, joita pelissäkin käsitellään.

– Pelin tarkoitus on toimia kiinnostuksen herättäjänä ja keskustelun aloittajana, josta on hyvä jatkaa opetusta. Hankkeessa koottiin pelin lisäksi myös toiminnallisia ryhmässä tehtäviä harjoitteita opetuksen tueksi koska tarkoitus ei ole, että moninaisuuden käsittely pelkistyisi pelkkään pelaamiseen, Kirjavainen kertoo.

Kirjavainen painottaa, että sekä peli että laajemmin hanke käsittävät kulttuurisen moninaisuuden lisäksi moninaisuutta laajemminkin, kuten vammaisuutta, sosioekonomista asemaa ja ihmisten erilaisia kiinnostuksen kohteita. Periaatteena toimi se, että jokainen ihminen on yksilönä erilainen kuin muut, ja kulttuuri on tästä vain yksi osa. Toisaalta meitä kuitenkin yhdistävät lukuisat asiat, kuten tarve tulla hyväksytyksi omana itseään.

Hanke on osa Turun AMK:n Terveysteknologia- sekä Sosiaalinen osallisuus ja toimijuus -tutkimusryhmien sekä FIT Turku -osaamiskeskuksen toimintaa.