Turun AMK mukana tutkimassa keraamisen purkujätteen kierrätysmahdollisuuksia

Teksti: Siiri Welling 

Kerrostalojen putkisaneerauksessa voi syntyä suurikin kuorma kylpyhuoneista purettua keraamista jätettä. Toistaiseksi keraamista jätettä on hankala kierrättää tai hyödyntää Suomessa. Useimmiten ne päätyvät kaatopaikoille. Uusi hanke pyrkii löytämään keinoja keraamisen jätteen kierrättämisen helpottamiseksi.  

– Keraami on tietysti laaja käsite, ja pitää sisällään monia eri tuotteita, mutta tässä tutkimushankkeessa keskitytään esimerkiksi keraamisiin laattoihin ja kylpyhuonekalusteisiin, kuten WC-pyttyihin, kertoo lehtori ja koulutusvastaava Maarit Järvinen Turun ammattikorkeakoulusta.  

KERPUR-hankkeen tarkoitus on myös selvittää syntyvän keraamisen jätteen määrät ja kerrata keraamisen jätteen kierrätystavat. Tarkoitus olisi myös selvittää keraamisen jätteen kierrättämisen hiilijalanjälki.  

Hanketta pilotoidaan yrityksissä 

Toistaiseksi Järvinen ei osaa sanoa, mihin kaikkeen keraamia voisi hyödyntää uudestaan. Jonkin verran keraamimursketta käytetään kuitenkin tulenkestävissä laasteissa, mutta aines on tuontitavaraa. KERPUR-hanke voisi siis osaltaan olla mukana kehittämässä kotimaista keraamimursketta.  

– Emme tosin kartoita kaikkia keraamin käyttökohteita. Mutta paneudumme ainakin siihen, miten paljon jätettä on ja miten sitä voi esimerkiksi puhdistaa. Keraamisissa laatoissahan voi olla mukana erilaisia kiinnitysaineita, kuten liimoja ja laasteja. Nämä haitalliset aineet voivat vaikeuttaa keräystä ja kierrätystä, sanoo Järvinen.  

Lisäksi keraamin murskaus vaatii paljon energiaa. Projektissa on tarkoitus etsiä yhteistyöyrityksiä, joiden kanssa olisi mahdollista pilotoida keraamin keräystä ja murskaamista. Kierrättämistä ja kuljetusta pitäisi myös miettiä purkuvaiheessa.  

Åbo Akademi tuo hankkeeseen mukaan kemian osaamisensa ja Suomen ympäristökeskus ympäristönäkökulmansa, kuten kierrätettyjen tuotteiden hiilijalanjälkilaskemisen. Turun AMK tuo hankkeeseen mukaan laajan tietämyksensä rakentamisesta, sen tuotteista ja purkamisesta.  

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan aluekehittämisrahastolta. Siihen osallistuu Rakennettu ympäristö-tutkimusryhmä. Hankkeen on määrä päättyä elokuussa 2023.