Siirry pääsisältöön Siirry hakuun
Sivu päivitetty 26.11.2021

Turun AMK:ssa käynnissä ensimmäinen taiteen ja kulttuurin johtamiseen keskittyvä Master-tutkinto

Turun AMK:ssa on alkanut tänä syksynä ensimmäistä kertaa taide- ja kulttuurialan johtamista koskeva Master-tutkinto. Koulutus soveltuu erityisesti taide- ja kulttuurialan esihenkilö- ja johtotehtävissä työskenteleville tai sellaisiin suuntautuville.

Teksti: Veera Laaksonen
Pääkuva: Turun AMK:n kuvapankki
Tekstin kuva: Jussi Ratilainen

Taiteen ja kulttuurin aloilla on tunnistettu tarve johtajista, jotka hallitsevat esimerkiksi talous- ja lakiasiat. Tänä syksynä opintonsa aloittivat ensimmäiset taide- ja kulttuurialan johtamisen Master-tutkinto-opiskelijat.  

Yksi heistä on Suomen Akatemian akatemiatutkijana työskentelevä Sami Sjöberg. Viidentoista vuoden ajan hän on työskennellyt yliopistossa erilaisissa tieteellisissä hankkeissa sekä toiminut määräaikaisena yliopistonlehtorina. Töiden ohella hän on opiskellut täydentäviä kokonaisuuksia, kuten tiedeviestintää ja yliopistopedagogiikkaa. 

Tärkeät harrastuksetkin ovat vuosien mittaan muotoutuneet töiksi. Päivälehden taidekriitikon ja kääntäjän työt ovat kulkeneet rinnalla vuosien mittaan, mutta tällä hetkellä hän kokee haluavansa kouluttautua jälleen lisää. 

– Olen klassinen alanvaihtajatapaus. En koe yliopiston enää olevan vetovoimainen työpaikka, mutta koska halusin jatkaa työskentelyä taiteen ja tieteen parissa, oli löydettävä uusia vaihtoehtoja. Olen laittanut merkille millaisesta asiantuntemuksesta julkisella sektorilla ja järjestökentällä voitaisiin hyötyä, ja koulutuksen kauppatieteellinen painotus avaa itselleni uudenlaisia työllistymisen mahdollisuuksia, Sjöberg kuvailee. 

Sami Sjöberg opiskelee taiteen ja kulttuurin johtamista Turun AMK:ssa.
Sami Sjöbergillä on laaja-alaista työkokemusta taiteen, kulttuurin ja tieteen aloilta.

Koulutusta varten tehtiin huolellista taustatyötä 

Tekniikan ja liiketoiminnan sektorilla työskentelevä lehtori Paula Aali suunnitteli koulutusta yli vuoden jo eläkkeelle jääneen Taideakatemian lehtorin Arja Tulosen kanssa. Suunnittelun keskiössä oli kuunnella alalla työskenteleviä. 

– Meistä oli tärkeää haastatella laajasti taiteen ja kulttuurin aloilla työskenteleviä johtohenkilöitä. Halusimme selvittää, millaista osaamista alat kaipaavat, kertoo Aali. 

Aali otti kontolleen kulttuuripuolen ja julkishallinnon – haastateltaviin lukeutui muun muassa Helsingin keskuskirjasto Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara ja Turun kaupunginkirjaston kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula.   

Tulonen puolestaan tutustui taidepuoleen keskustellen esimerkiksi Turun kaupunginteatterin taiteellisen johtajan Mikko Koukin ja Arto Valkaman ja Amos Rexin johtajan kanssa. 

Haastattelut olivat Aalin mukaan todella hedelmällisiä. Hän ja Tulonen kartoittivat muun muassa, mikä on haastateltavien käsitys johtajuudesta, mikä johtajuudessa on viime aikoina muuttunut ja millaista koulutusta alalla työskentelevät kaipaisivat. 

– Haastattelutulokset olivat todella hyviä, ja niiden pohjalta lähdimme Arjan kanssa suunnittelemaan tutkinnon sisältöä. Tulimme tulokseen, että taiteen ja kulttuurialan johtamiskoulutuksen tulisi sisältää niin lakiasioita kuin luovien prosessien johtamiseenkin liittyviä teemoja. Lisäksi kokonaisuuksienhallinta, strategiset taidot sekä ihmisten johtaminen ovat tärkeitä taitoja. 

Aalin mukaan kaikki haastateltavat toivat vahvasti esille myös alalla tarvittavan talousosaamisen.  

– Usein taide- ja kulttuurialan ihmiset eivät ole synnynnäisiä talousihmisiä. Johtajan kuitenkin täytyy hallita myös se puoli, muuten ei selviydy, Aali nostaa.  

Opetusta tiimityönä 

Tutkintoa vetävät opettajat Henni Syrjänen ja Maarit Laiho ovat parivaljakko, jossa yhdistyvät tutkinnon ydinteemat – Syrjäsen puolelta taide ja kulttuuri sekä Laihon puolelta liiketoiminta ja johtaminen. Kaksikko täydentää toisiaan, ja myös opetustilanteissa heitä on paikalla kaksi. 

Sekä Syrjänen että Laiho ovat olleet tyytyväisiä syksyn starttiin. 

– Opetus on kokonaan verkossa, ja pyrimme keskustelevaan ja avoimeen ilmapiiriin luennoilla. Uskomme, että parhaiten opiskelijat oppivat käytännön työelämästä ja johtamisesta toisiaan kuunnellen ja käytäntöön nojaten, opettajat tuumaavat yhteen ääneen.  

Syrjänen ja Laiho kertovat, että opiskelijat tulevat hyvin erilaisista lähtökohdista. Ryhmästä löytyy niin muutaman vuoden työkokemuksen omaavia kuin pitkänkin työuran tehneitä asiantuntijoita. Osalla ei vielä ole johtamiskokemusta ja he vasta harkitsevat johtotehtäviin siirtymistä, toiset taas hakevat työnkuvaansa vastaavaa tutkintoa jopa parinkymmenen kokemusvuoden jälkeen.  

– Koemme tärkeäksi, että opiskelijat vertaisoppivat toisiltaan samalla verkostoituen. Alan kenttä on vuosien ja vuosikymmenien aikana myös muuttunut, joten osa opiskelijoista hakee myös päivitystä uusimpiin tietoihin ja toimintatapoihin, Syrjänen mainitsee.  

Sjöberg lukeutuu siis niihin, joilla on jo pitkä työkokemus taiteesta ja kulttuurista, mutta haluaa pönkittää osaamista myös johtamisen ja kaupallisuuden näkökulmista. Opintojen ensimmäisestä syksystä käteen on jäänyt erityisesti Tulevaisuuden toimintaympäristöt -niminen opintojakso, jolla muun muassa käsitellään tulevaisuuden osaamistarpeita, työtä ja toimeentuloa. 

Koulutus avaa uusia mahdollisuuksia 

Sjöberg nostaa Turun AMK:n tarjoaman koulutuksen eroavan muista samankaltaisista kolmannen asteen opintokokonaisuuksista. Koulutus on käytännönläheistä, minkä lisäksi Laiho ja Syrjänen suunnittelevat opetustaan opiskelijoita kuunnellen. Asioita käsitellään näkökulmista, mitkä opiskelijoita kiinnostavat ja puhututtavat. 

Tavoitteena Sjöbergillä olisi tulevaisuudessa saada vakituinen työpaikka. Hän näkee määräaikaisten työsuhteinen ketjuttamisen ja työurien pirstaloitumisen olevan kulttuurialan rakenteellisia ongelmia. Tämän vuoksi myös kaupallinen ala on käynyt Sjöbergillä mielessä. 
 
– Tämä koulutus nimenomaan avaa uusia mahdollisuuksia laaja-alaisesti. Minulla ei ole tähtäimessä mitään tiettyä paikkaa tai työnantajaa, koska näin varhaisessa vaiheessa sitä saattaisi helposti huomaamattaan alkaa rajoittaa omia vaihtoehtojaan etukäteen. Säätiö- ja järjestökenttä tulee myös kokemaan muutoksia tulevina vuosina, joten on hyvä valmistautua siihen, ettei tämä koulutus välttämättä takaa työllistymistä, hän korostaa. 

Tutkintoa hän suosittelee sellaiselle, jolla on jo kokemusta taide- ja kulttuurialalta ja joka haluaa kehittää osaamistaan johtotehtävissä – ehkä myös sitä organisaatiota, jossa työskentelee.