Lietoon rakennettiin luontopohjainen hulevesien hallintaratkaisu – ”Edistämme myös alueen biodiversiteettiä”
Liedon Avantiin on rakennettu uusi hulevesien suodatusjärjestelmä. Turun ammattikorkeakoulun CleanStormWater-projektin tarkoituksena on edistää hulevesien laadunhallintaa Itämeren maissa, ja luontopohjaisilla hulevesien hallintarakenteilla on tässä työssä erityisen tärkeä merkitys.
Teksti: Siiri Welling
Video: Veera Laaksonen
Keskellä vilkasta teollisuusaluetta, piilossa raskailta ajoneuvoilta pienen peltoläntin vieressä, on työssä kaivinkone. Kaivinkone siirtää maa-ainesta mustan muovipatjan päälle.
– Tässä rakennetaan nyt biosuodatusallasta, eli käytännössä hulevesiä ja niissä mukana olevia kiintoaineita ja esimerkiksi raskasmetalleja on tarkoitus johtaa tänne, etteivät ne päädy meidän Itämereemme saakka, kertoo projektisuunnittelija Janne Auranen Turun ammattikorkeakoulun CleanStormWater-projektista.
Perinteisesti hulevesiä pyritään hillitsemään perinteisten viemäröintiratkaisujen avulla, mutta tapa on saavuttamassa kapasiteettinsa äärirajat monissa kaupungeissa. Siksi kasvavien vesimassojen käsittelyyn etsitään hyviä vaihtoehtoja. CleanStormWater-projektin tarkoituksena on luoda luontopohjaisia hulevesien hallintaratkaisuja, jotka paitsi sitovat vettä itseensä mutta myös estävät haitallisten kiintoaineiden, kuten raskasmetallien valumisen Itämereen. Haitalliset kiintoaineet ovat yksi merkittävä tekijä vesistöjen saastuttamisessa.
– Ensimmäisessä vaiheessa olemme suunnitelleet tätä rakennustyötä, hankkineet putkimateriaaleja ja muita. Tässä meidän pilottikohteessamme olemme ensin rakentaneet yläpäähän kaivon, ja vanha oja on ohjattu toisaalle pieneltä matkalta. Sen jälkeen pääsimme rakentamaan itse kaivantoa. Kaivannon pohjalle on laitettu tutkimussyistä kumi, ettei pohjavesi tai muu vesi pääse sekoittumaan hulevesien joukkoon. Näin voimme paremmin tutkia sitä, miten hyvin luontopohjainen ratkaisu suodattaa hulevettä. Kaivannon alku- ja loppupäähän on rakennettu näytteenottokaivot, ja lopulta vesi ohjautuu takaisin vanhaan uomaansa, selventää Auranen.
Katso videolta, miltä työmaa on sen eri vaiheissa näyttänyt ja miten asiantuntijamme Janne Auranen kuvailee projektin edistymistä.
Kasvillisuudesta hyötyvät hyönteisetkin
Kaivannon päälle on istutettu hyvä valikoima kasvillisuutta. Sen tehtävänä hyödyntää vettä luonnonmukaisesti, mutta sen toivotaan vaikuttavan postitiivisesti myös alueen biodiversiteettiin. Istutetut kasvit ovat kääpiöpunapaju, tyrni, keltakurjenmiekka, punaluppio, rantakukka, lampaannata ja virpiangervo.
– Kasvit auttavat meitä biosuodatusaltaan toiminnossa. Juuristo auttaa kiintoaineen suodatuksessa ja ne myös haihduttavat vettä. Kasvilajit edistävät myös perhosten ja mehiläisten eloa ja oloa, ja sitä kautta edistämme alueen biodiversiteettiä, sanoo Auranen.
Kasvualustana on sadepuutarhamultaa, joka pidättää vettä. Sen avulla voidaan vaikuttaa myös tulvahuippujen syntymiseen. Jos rakenteita, jossa yhdistetään kasveja ja sopivaa maa-ainesta, monistetaan muuallekin Varsinais-Suomeen, voivat ne pienentää merkittävästi tulvahuippuja.
Liedon Avantin rakenne ei ole ensimmäinen luontopohjainen hulevesien hallintaratkaisu. Vastaava on jo viime vuoden lopulla rakennettu Turun Länsikeskukseen Kuninkojan varteen. CleanStormWater -projekti jatkuu vuoden loppuun asti, mutta Auranen toivoo, että pilottikohteita voidaan seurata mahdollisissa jatkohankkeissa useamman vuoden ajan.
– Toivotaan, että tämä olisi monistettavissa oleva rakenne. Kiintoaines on isoin ongelma hulevesissä, mutta olisi hyvä, jos tämä auttaisi myös tulvahuippujen kaitsemisessa, sanoo Auranen.
CleanStormWater-projekti on saanut rahoituksen Interreg Central Baltic -rahoitusohjelmasta. Turun ammattikorkeakoulusta projektissa on mukana Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä.
Tutustu tutkimusryhmään:
Vesitekniikan tutkimusryhmän tutkimustoiminta on soveltavaa ja käytännönläheistä. Tutkimusryhmä tutkii, kehittää ja suunnittelee mm. kustannustehokkaita keinoja hulevesien ja maatalouden valumavesien ravinnevirtojen hallintaan ja vesistöjen kunnostukseen, sekä testaa ja kehittää pienen mittakaavan laitoksiin sopivia jätevesien käsittelymenetelmiä. Tutkimusryhmä edistää myös kiertotaloutta ja haitallisten aineiden hallintaa tutkimus- ja kehityskohteissaan.
Lisätiedot artikkelista
