Vili Lehtinen toteutti alakouluaikaisen haaveensa vaihtovuodesta Saksaan: ”Toivon saavani täällä jalkaa oven väliin”
Jo alakoulussa Vili Lehtinen, 28, tiesi, että hän haluaisi lähteä vaihtoon juuri Saksaan. Vaihtovuotensa aikana hän on päässyt tutustumaan kulttuuriin ja ihmisiin, minkä lisäksi hän on löytänyt suunnan myös uralleen tulevana insinöörinä.
Tie insinööriopintoihin ei auennut Lehtiselle heti lukio-opintojen jälkeen. Itse asiassa hän ei moneen vuoteen edes harkinnut kyseisiä opintoja.
– Lukion jälkeen en tiennyt, mitä haluaisin tehdä. Muutaman välivuoden aikana hain lääkikseen, ensihoitajaksi ja biologiksi, joiden lisäksi myös fysioterapeutin opinnot kävivät mielessä. Muutama vuosi sitten olin töissä siistijänä Tyksissä, ja silloin siellä alettiin kierrättää erilaisia muoveja. Aloin kiinnostua kiertotaloudesta ja selvitin, missä opinnoissa kiertotalous on vahvasti läsnä, Lehtinen kertoo.
Lyhyen Internetissä surffailun jälkeen Lehtinen tutustui Turun AMK:n energia- ja ympäristötekniikan insinööriopintoihin, päätti hakea ja pääsi sisään ensi yrittämällä.
– Voisi sanoa, että kiinnostus tätä alaa kohtaan tuli aika nurkan takaa, Lehtinen naurahtaa.
Pitkäaikainen haave toteutui
Tällä hetkellä Lehtinen suorittaa kolmannen vuoden opintojaan Erasmus-vaihdossa Saksassa, Emdenissä Ala-Saksin osavaltiossa. Koulua hän käy Hochschule Emden/Leer -korkeakoulussa, joka on verrattavissa suomalaiseen ammattikorkeakouluun.
Keväällä 2022 Lehtisen vaihtovuosi muuttui kaksoistutkinto-opiskeluksi, eli hän suorittaa Turun AMK:n insinööritutkinnon lisäksi tutkinnon myös Hochschule Emden/Leerissä.
Odotukset vaihtovuodelle olivat tyypillisiä: Lehtinen toivoi voivansa tutustua paikalliseen kulttuuriin, ihmisiin ja kaupunkeihin. Myös kieltä hän toivoi oppivansa lisää.
– Aloitin saksan opiskelun jo alakoulussa, mistä on johtunut myös pitkäaikainen unelmani vaihtovuodesta Saksaan. Välivuosien aikana kielipääni hieman ruostui, mutta viimeisen vuoden aikana asiat ovat jälleen palautuneet mieleen.
Kielen oppimisen lisäksi myös muut odotukset ovat toteutuneet. Jo ensimmäisestä vaihtopäivästä alkaen Lehtinen tutustui opiskelijakaveriin, jonka kanssa hän oli viestitellyt heti vaihdon varmistumisen jälkeen. Paikalliset opiskelijat ovat olleet Lehtisen mukaan avuliaita ja mukavia.
– Pääasiassa kaikki kurssini ovat olleet englanniksi, mutta muutamalla kurssilla onkin opiskeltu saksaksi. Kurssikaverit ovat puhuneet puolestani opettajille, että voisiko kieltä välillä vaihtaa englantiin. Minut on otettu täällä hyvin vastaan, hän kertoo.
Muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa Lehtinen on aktiivisesti tekemisissä. Koulu on järjestänyt kansainvälisiä iltoja, joissa vaihtarit ovat kokanneet oman maansa ruokia ja esitelleet kotiseutujaan.
– Yksi vaihdon kohokohdista on ollut se, kun matkustimme muiden vaihtareiden kanssa yhdelle Pohjanmeren saarista. Koko kevät on ollut todella mukavaa aikaa, kun matkustelun lisäksi olemme viettäneet aikaa yhdessä.
Koulu järjesti opiskelijoille myös mahdollisuuden tutustua Hanze-korkeakouluun Alankomaiden Groningenissa.
– Sieltä tuli ensin opiskelijoita tutustumaan tänne Emdeniin ja täällä labrassa tehtiin tuulienergiaan liittyviä kokeita. Seuraavalla viikolla me menimme Groningeniin ja tutustuimme heidän kouluunsa ja laboratorioihinsa. Tutustuimme samalla hollantilaisiin opiskelijoihin.
Loppusyksystä Ala-Saksissa alkoi koronasulku, minkä seurauksena elämä oli rajoitettua ja opinnot siirtyivät kotioloihin.
– Nyt keväällä, kun on ruvettu purkamaan rajoituksia, niin on ollut sitäkin kivempaa päästä vapaasti menemään kaikkialle ja että on taas ollut lähiopetusta, Lehtinen toteaa.
Opiskelussa on eroja
Opinnot ovat olleet Lehtisen mukaan hyvin samanlaisia verrattuna suomalaiseen korkeakouluopiskeluun. Opintoihin kuuluu paljon projekti- ja ryhmätöitä.
– Erona Suomessa opiskeluun on varmaan se, että opiskelija on enemmän niin sanotusti oman onnensa nojassa. Myös kokeiden määrä on suurempi kuin Turun AMK:ssa. Lukukauden päättää noin kuukauden kestävä koejakso.
Koejaksot eivät opiskelijaa ole stressanneet, päinvastoin. Lehtinen kokee koejaksojen olevan hyvä käytäntö, sillä niiden aikana ei ole enää luentoja, vaan opiskelija voi keskittyä kokeisiin ja viimeistelemään raportteja.
Vaihtovuosi alkaa olla lopuillaan, ja jäljellä on vain viimeinen koejakso.
– Nyt alkaa viimeinen koekausi, joka päättyy heinäkuun alussa. Sen jälkeen opinnot ovat tältä erää täällä paketissa.
Kesäsuunnitelmat on jo osittain tehty. Lehtinen lähtee koulun loputtua yhdessä vaihtarikavereidensa kanssa Espanjaan, jossa espanjalaisilla vaihtareilla on käytössään loma-asunto.
Jalkaa oven väliin
Kotimatka Suomeen ei kuitenkaan koita Lehtisellä välttämättä vielä elokuussa. Hän on päättänyt hakea harjoittelupaikkaa Saksasta. Mahdollisen harjoittelun myötä hän toivoo saavansa yrityksestä myös opinnäytetyön aiheen. Valmistua hän aikoo vuoden päästä keväällä.
Eniten Lehtistä kiinnostaa opinnoissa tällä hetkellä tuulivoima. Ala-Saksissa hyödynnetään eniten tuulivoimaa koko Saksassa, mikä on vaikuttanut hänen kiinnostuksenkohteisiinsa.
– Suomessa on pulaa tuulivoima-asiantuntijoista, joten se voisi olla yksi vaihtoehto. Aion suorittaa myös maisteriopinnot, minkä jälkeen aukeaisivat alan asiantuntijatehtävät.
Lehtinen toivoisi voivansa työskennellä tulevaisuudessa valtiolla tai kansainvälisissä, esimerkiksi EU:hun liittyvissä tehtävissä.
– Esimerkiksi EU-tasolla sähköverkkojen yhtenäistäminen voisi olla kiinnostavaa. Vaihdosta ja mahdollisesta harjoittelusta Saksassa olisi tässä suuri apu. Toivon, että saisin harjoittelun kautta jalkaa oven väliin. Tekniikan kehitys on Saksassa suurta, ja täällä koteja lämmitetään paljon maakaasulla. Suurin osa kaasusta tulee Venäjältä, joten täällä on suuri tarve kehitellä jotakin uutta, Lehtinen perustelee.
Innostus puskee Lehtisen puheesta läpi, kun hän kertoo tämänhetkisestä kouluprojektistaan. Yhdessä opiskelutovereidensa kanssa Lehtinen rakentaa paraikaa biokaasureaktoria. Opiskelijat testaavat reaktoria itse tällä hetkellä perunan ja sipulin kuorilla sekä öljyllä ja rasvalla.
– Tavoitteena olisi tehdä tästä sellainen laite, jonka jokainen voisi hankkia omaan kotiinsa ja tuottaa itse biokaasua. Mahdollisesti tämän voisi onnistuessaan jopa patentoida. Katsotaan, Lehtinen toteaa ja hymähtää.
Lue lisää kaksoistutkinnoista ja vaihtoon lähdöstä:
Tutustu koulutukseen:
Energia- ja ympäristötekniikan insinöörillä on valmiudet toimia teollisuuden ja elinkeinoelämän käyttö-, suunnittelu-, tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä, itsenäisenä yrittäjänä sekä alaan liittyvissä viranomaistehtävissä. Opiskelemalla energia- ja ympäristötekniikan koulutuksessa kehität tietoja ja taitoja, joiden avulla opit ymmärtämään energian tuotantoon, varastointiin, jakeluun, käyttöön ja energiatehokkuuteen, kiertotalouteen sekä vesi- ja ympäristötekniikkaan kytkeytyviä haasteita ja mahdollisuuksia.