Ruovikot hyötykäyttöön – Paraisilla aloitetaan ruo´on korjuu

Kuva: Jaakko Ruola

Ruovikkoa leikkaamalla ja poiskorjaamalla poistetaan samalla ravinteita kierrosta ja vähennetään vuosittain kerroksina mätänevän vanhan ruovikkokerroksen metaanipäästöjä. Niitetty biomassa kerätään hyötykäyttöön, muun muassa kasvualustoiksi ja energiajakeeksi.  

Myös suojelualueiden ruovikot voidaan hyödyntää. Runsas ruovikkolajisto ja esiintyvä uhanalaislajisto tuo kuitenkin esille niitä haasteita, joita ruo’on korjuussa suojelualueilla laajemminkin kohdataan. Huolellisesti suunniteltuna ja toteutettuna järviruo’on korjuu voi kuitenkin olla osa kunnostustoimia, joilla parannetaan ja/tai ennallistetaan kohteen monimuotoisuushyötyjä.   

Liika rehevöityminen on yleensä ihmisen aiheuttamaa, joten myös korvaavia ja ennallistavia toimia tarvitaan. Nyt leikattava 15 hehtaarin ala Paraisten Brattnäsinlahdella perustuu leikkuusuunnitelmaan, jossa otetaan huomioon alueen herkät luontoarvot. Suunnitelmallisuutta tarvitaan, sillä oikein toteutetulla leikkuulla voidaan luultavasti parantaa eliölajiston elinolosuhteita entisestään.   

– Kokemus on osoittanut, että ruovikkoisen suojelukohteen arvot eivät useinkaan ole paranemaan päin kategorisen suojelun myötä, vaan umpeenkasvu voi edelleen heikentää monen lajin esiintymisen edellytyksiä, kertoo projektipäällikkö Pekka Alho Turun ammattikorkeakoulusta.  

Ruovikoiden poistotoimenpiteet perustuvat luontokartoituksiin   

Brattnäsinlahdella tehtiin Leader-rahoituksella luontokartoitus vuonna 2020. Kartoitus keskittyi ensisijaisesti kohteella mahdollisesti uhanalais- ja direktiivilajien esiintymiseen. Alueelta löytyi mm. kansallisessa uhanalaisluokituksessa vaarantuneeksi luokiteltuja rastaskerttusia ja viiksitimaleja. Kartoitusten perusteella tehtiin leikkuusuunnitelma, jossa otettiin huomioon paitsi linnusto, myös mm. idänkirsikorentojen esiintymät. Nämä alueet jätetään pääosin leikkaamatta. Leikkuutoimenpiteitä varten hankittiin luvat alueen vesi- ja maa-alueiden omistajilta, tehtiin niittoilmoitus Varsinais-Suomen ELY-keskukselle, sekä selvitettiin mahdollisia biomassan hyötykäyttäjiä.    

– Ruokobiomassalla on paljonkin ottajia ja pääsääntöisesti vesiosakkaat suhtautuvat hyvin myönteisesti ruovikoiden poistoon. Tällä alueella vain yksi maaomistaja kieltäytyi kunnostustöistä ja alue rajattiin pois leikkuusuunnitelmasta, kertoo Alho.   

Hankkeella edistetään luonnon monimuotoisuutta    

Leikkuut ovat osa Ruokohelmi-hanketta , jossa kunnostetaan arvokkaita lintuvesiä ja kosteikoita ranta-alueineen. Hanke on saanut rahoitusta Ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmasta , jonka tarkoitus on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvata luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista hyödyntämällä biomassoja.   

Hanketta toteuttaa Turun ammattikorkeakoulu yhdessä Paraisten, Kaarinan ja Naantalin kaupunkien kanssa. Leikkuut aloitetaan nyt Paraisten Brattnäsinlahdella, mutta jatkoa seuraa Kaarinassa sekä Naantalissa.    

Tutustu tutkimusryhmään: Vesi- ja ympäristötekniikka