Talk-webinaari: Hyvinvoinnin edistäminen vaatii alueellista yhteistyötä

Teksti: Aleksi Rajamäki

Webinaarin pääpuhujiksi oli kutsuttu aluekoordinaattori Piia Astila Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja projektipäällikkö Karoliina Luukkainen Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valmisteluorganisaatiosta. He loivat katsauksen sote-uudistukseen sekä hyvinvointialueeseen väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä.

Terveyden edistäminen kuuluu kaikille

Astila tarkasteli ajankohtaisia aiheita hyvinvointialueen perustamisessa ja käynnistämisessä. Hän työskentelee Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman parissa Länsi-Suomen yhteistyöalueella.

– Hyvinvointialueilla rakennetaan nyt uudenlaisia sosiaali- ja terveyskeskuksia. Tulevaisuuden sote-keskus ei ole fyysinen rakennus, vaan palvelujen osaamisen verkosto. Se pyrkii vastaamaan hyvinvointialueiden haasteisiin, kuten henkilöstöpulaan sote-alalla, väestön ikääntymiseen ja kustannusten kasvuun.

Ohjelman tavoitteena ovat saavutettavat, laadukkaat ja yhteen toimivat sote-palvelut, joiden painotus on ennakoivassa ja ehkäisevässä työssä.

– Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on sekä sote-ammattilaisten perustehtävää hyvinvointialueilla että yhteistyötä muiden toimijoiden, kuten yhteisöjen ja järjestöjen, kanssa. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä on myös ihmisellä itsellään, Astila muistutti.

Enemmän hyteä, vähemmän sotea

Myös Karoliina Luukkainen painotti puheenvuorossaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) näkökulmaa, joka on hiljattain valmistuneen Varsinais-Suomen hyvinvointialueen strategian kulmakivi.

– Se on visiossa vahvasti läsnä ja antaa hyvän lähtökohdan viedä asioita eteenpäin. Hyte on sekä hyvinvointialueen että kuntien lakisääteinen velvollisuus – se vähentää tarvetta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille.

Terveyden edistämistyössä korostuu Luukkaisen mukaan monialainen sidosryhmäyhteistyö.

– Vaikka olemme iso organisaatio, emme pärjää yksin. Tarvitsemme rinnallemme kunnat, järjestöt, yksityiset palveluntuottajat ja valtion.

– Myös kansalaisilla ja asiakkailla on tärkeä rooli hoito- ja palvelupolkujen kehittämisessä muun muassa palautteenannon, asiakasraatien ja kokemusasiakastoiminnan kautta.

Työelämälähtöiset projektit hyötykäyttöön

Master School valmistaa asiantuntijoita oman alansa kehittäjiksi ja alueen työelämän uudistajiksi. Vuosittaisissa webinaareissa ylempään korkeakoulututkintoon valmistuvilla opiskelijoilla on oiva tilaisuus esitellä laajoja kehittämistehtäviään, jotka vastaavat työelämän tarpeisiin sosiaali- ja terveysalalla. 

Projektitöidensä tuloksista kertoivat Hannele Tuori, Pauliina Tammi, Eveliina Turtiainen, Mervi Niskanen ja Emilia Lahtiluoma. Opiskelijat olivat käsitelleet töissään akuuttigeriatrista tiimiä Tyks Akuutissa, ikääntyneen aikuisen kuntoutustarpeen tunnistamista sekä hoidon aloitusta raskaana olevan äidin kanssa. Lisäksi projekteissa oli tarkasteltu sote-hoitohenkilökunnan digitaalisia valmiuksia sekä voimavaralähtöisyyttä ja tarinallisuutta terveyden edistämisessä.

Seminaarista on hyötyä paitsi työelämäkumppaneille myös Master Schoolin uusille opiskelijoille. He näkevät, minkälaisia kehittämisprojekteja on tehty, ja saavat niistä ideoita omiin tuleviin töihinsä.

Selkeä esitys toi posteriäänestyksen voiton

Seminaaripäivän päätteeksi julkistettiin posteriäänestyksen tulokset. Kaikki syksyn opiskelijatyöt olivat olleet esillä e-posterinäyttelyssä.  

Ensimmäisen sijan jakoivat Merica Kulikoffin posteri ”Omahoitajuuden toteutuminen ja arviointi Esperin ikäpalveluissa” ja Maija Tättilän posteri ”Kohti kulttuuri- ja katsomustietoista varhaiskasvatusta – käsikirja toimintakulttuurin kehittämiseen”. Ne saivat kiitosta erityisesti selkeydestään.

Jaetulle toiselle sijalle tulivat Johanna Fältberg ja Jenna Skippari. Fältbergin posterin otsikko oli ”Paljon palveluita tarvitsevien mielenterveysasiakkaiden palvelupolku” ja Skipparin ”Eturauhassyöpäpotilaan digihoitopolku: Potilashoidon tueksi”. Äänestäjät pitivät tuotoksia taidokkaina ja informatiivisina.

Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille, asiantuntijoille ja työelämätoimijoille suunnattu TALK – näkökulmia hyvinvointiin ja terveyteen -webinaari järjestettiin 8. joulukuuta. Sen suunnittelusta vastasivat lehtori Marjo Harju ja päätoiminen tuntiopettaja Jan Holmberg.